Päällysteiden korjaus
Tällä sivulla:
- Lyhyesti
- Rahoitus ja päällystysohjelma vuodelle 2024
- Päällystettyjen teiden kuntokehitys Keski-Suomessa
- Kävelyn ja pyöräilyn väylät
- Päällystetyn tien parantaminen soratieksi
- Päällystetty maantieverkko Keski-Suomessa
- Päällystettyjen maanteiden kunnonhallinta ja korjausten toimintalinjat
- Päällystyskohteiden valinta ja priorisointi
Lyhyesti
Tiedot päivitetty 3/2024
Vuonna 2024 päällystetyn tieverkon korjauksiin on Keski-Suomessa käytössä kaikkiaan 25,9 miljoonaa euroa, josta eduskunnan myöntämää lisärahoitusta korjausvelan poistamiseen on 14,3 miljoonaa euroa.
Päällysteiden korjaukset sisältävät varsinaisten päällystystöiden lisäksi rakenteen ja kuivatuksen parantamista, paikkauksia sekä tiemerkintöjen kunnossapidon myös päällystyskohteiden ulkopuolella.
Vuoden 2024 päällystysohjelman pituus on tämän hetken tiedon mukaan 203 kilometriä eli merkittävästi edellisiä vuosia suurempi. Viime vuosien kustannustason nousu vaikuttaa merkittävästi käytössä olevan rahoituksen ostovoimaan ja siten päällystysohjelman pituuteen.
Korjausvelkarahalla Keski-Suomessa saadaan poistettua laajasti huonokuntoisia tieosuuksia erityisesti keskivilkkaalta verkolta.
Vilkkaiden ja keskivilkkaiden teiden huonokuntoisten määrä saadaan käytössä olevalla rahoituksella pidettyä hallinnassa, mutta vähäliikenteisten teiden kunnon arvioidaan lisärahasta huolimatta edelleen heikkenevän merkittävästi.
Päällystysurakoiden kilpailutus on saatu päätökseen ja urakoitsijoiden kanssa solmitaan sopimukset huhtikuun aikana. Päällystysohjelma tarkentuu kevään ja alkukesän aikana, kun kustannustasosta ja muista muutoksista on saatu tarkempaa tietoa. Päällystystyöt alkavat Keski-Suomessa todennäköisesti jo heti Vapun jälkeen.
Rahoitus ja päällystysohjelma vuodelle 2024
Tiedot päivitetty 3/2024
Rahoitus
Kokonaisrahoitus päällystettyjen teiden korjauksiin Keski-Suomessa vuodelle 2024 on 25,9 miljoonaa euroa sisältäen uudelleen päällystysten lisäksi muun muassa rakenteen parantamista, paikkauksia, kuivatuksen korjaamista sekä tiemerkintöjen tekemisen päällystyskohteilla ja kunnostamisen koko päällystetyllä tieverkolla.
Keski-Suomen ELY-keskuksen päällysteiden korjauksiin käytössä olevasta rahoituksesta 14,3 miljoonaa euroa on osa eduskunnan myöntämää valtakunnallista 250 miljoonan euron korjausvelan poistoon kohdistettua lisärahoitusta.
Päällysteiden korjauksen rahoitus on vaihdellut vuosittain merkittävästi. Lisäksi kustannustason muutokset vaikuttavat ratkaisevasti käytössä olevan rahoituksen ostovoimaan. Viime vuosina rahoituksen taso on ollut pienimmillään 7,1 miljoonaa euroa (vuosi 2019) ja suurimmillaan 25,9 miljoonaa euroa (vuosi 2024). Indeksikorjattuna rahoitus on vaihdellut 6,5 miljoonan ja 16,9 miljoonan euron välillä.
Päällysteiden korjausten rahoitus, indeksikorjattu rahoitustaso ja päällystysohjelman pituudet vuosina 2016–2024 on esitetty alla olevassa kuvassa.
Päällysteiden korjausten rahoitus ja päällystysohjelman pituus Keski-Suomessa vuosina 2016–2024. Vuoden 2024 indeksikorjattu rahoitustaso perustuu vuoden 2023 tasoon.
Päällysteiden paikkauksiin käytetään vuoden 2024 rahoituksesta 1,7 miljoonaa euroa ja tiemerkintöihin 2,1 miljoonaa euroa.
Viime vuosina muuttuneesta lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset tiemerkintöihin ovat lisänneet kustannuksia 200 000 euroa / vuosi. Merkittävin muutos on ollut keltaisten sulkumerkintöjen muuttaminen valkoisiksi. Tulevina vuosina lisäkustannuksia syntyy vielä muun muassa sulkualueiden muutoksista ohjeiden mukaisiksi.
Päällystysohjelma
Keski-Suomen ELY-keskuksen talvella 2024 kilpailutettujen urakoiden päällystyskohteiden yhteispituus on 203 km ja sisältäen jalankulku- ja polkupyöräväylien uudelleenpäällystystä 6 km.
Keski-Suomen merkittävimmät päällystyskohteet vuonna 2024:
- Vt 4 ja 9 Jyväskylän kohdalla, 16,5 km
- Vt 4 Tammihaara-Säynätmäki, 6,6 km
- Vt 4 Vehniä – Hirvaskangas, 6,5 km
- Vt 4 Pihtipudas – Elämäjärvi, 12,7 km
- Vt 9 Maissalmi – Nälkämäki, 3,7 km
- Vt 13 Karstula – Kalmari, 16,8 km
- Vt 13 Lievestuore – maakunnan raja, 10,9 km
- Vt 24 Arvaja – Jämsä, 14,1 km
- Kt 69 Tankolampi – Hytölä, 7,9 km
- Mt 428 maakunnan raja – Metsälä, 14,4 km
- Mt 630 Kuikka – Uurainen, 15,6 km
- Mt 6450 Suolahti – Sumiainen, 13,0 km
- Mt 16607 Isolahti-Myllyjärvi, 9,1 km
Keuruun seutu
- Vt 23 Keuruu, 3,5 km
- Kt 58 Keuruu-Könttäri, 3,2 km
- Mt 348 maakunnan raja – Keurusselkä, 5,7 km
- Mt 621 Ketveleenlahti, 0,9 km
Jämsän seutu
- Kt 56 Jämsä-Jämsänkoski, 7,3 km
- Kt 58 Kaltila, 2,6 km
- Mt 604 Jämsänkoski, 1,2 km + JKPP-väyliä 0,8 km
- Mt 6031 Jämsä – Kollinmäki, 4,0 km
- Mt 6040 Jämsänkoski, 2,2 km
Saarijärven seutu
- Mt 16839 Paavontie, 3,1 km + JKPP-väyliä 1,1 km
- Mt 648 Saarijärvi, 1,6 km + JKPP-väyliä 0,6 km
Jyväskylä ja Laukaa
- Mt 637 Leppävesi – Vihtavuori, 4,3 km
- Mt 637 Laukaa, 4,5 km
- Mt 6112 Kuokkalantie, 0,5 km
- Mt 16630 Vaajakoskentie, 0,7 km
- Mt 16709 Puuppolankoskentie, 1,3 km + JKPP-väyliä 0,9 km
Päällystysohjelman pituus ja kohteiden liikennemäärät korjausluokittain:
| Vilkkaat maantiet (PK1) |
|
| Keskivilkkaat maantiet (PK2) |
|
| Vähäliikenteiset maantiet (PK3) |
|
Kartta: Keski-Suomen ELY-keskuksen päällystysohjelma 2024 (arcgis.com)
Rahoituksen lisäksi päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa ratkaisevasti toimenpiteiden sisältö. Viime vuosina päällystämisen lisäksi rakenteen parantamista on jouduttu tekemään yhä useammalla kohteella. Rakenteen parantaminen lisää kohteen kustannuksia merkittävästi ja vaikuttaa siten koko päällystysohjelman pituuteen.
Vuoden 2024 päällystysohjelman lopulliseen pituuteen vaikuttavat muun muassa sideaineena käytettävän bitumin ja päällysteen kuumentamiseen käytetyn kaasun kustannustason muutokset sekä urakoiden työnaikaiset muutokset. Päällystysohjelmaa täydennetään kevään ja alkukesän aikana uusilla kohteilla, jos se käytössä olevan rahoituksen puitteissa on mahdollista.
Päällystettyjen teiden kuntokehitys Keski-Suomessa
Tiedot päivitetty 3/2024
Huonokuntoisten maanteiden kokonaismäärän ennustetaan kasvavan Keski-Suomessa vuoden 2023 lopun tilanteesta. Lisärahoitus antaa mahdollisuuden kohdistaa toimenpiteitä merkittävästi keskivilkkaalle ja osittain myös vähäliikenteiselle tieverkolle.
Vilkkaasti liikennöityjen väylien kunto saadaan pidettyä edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Vilkkaalla verkolla toimenpiteitä on kohdistettu urautuneiden osuuksien lisäksi erityisesti reikiintyneille ja muutoin pintavaurioituneille kohteille.
Keskivilkkaiden maanteiden osalta korjausvelkaa saadaan lisärahoituksen turvin poistettua. Merkittävästä panostuksesta huolimatta huonokuntoisten määrä todennäköisesti edelleen kasvaa myös keskivilkkaalla verkolla.
Vähäliikenteisten maanteiden osalta rakenteen parantamis- ja päällystystoimenpiteillä sekä paikkaustoimenpiteillä huonokuntoisten määrän kasvua pyritään hillitsemään. Aivan vähäliikenteisimmillä teillä huonokuntoisten määrä tulee edelleen kasvamaan.
Maanteiden päällysteiden huonokuntoisten määrään vaikuttaa ratkaisevasti talviajan sääolosuhteet. Viime talvina yleistyneet toistuvat jäätymis-sulamis-syklit sekä pitkään jatkuvat vetiset olosuhteet aiheuttavat voimakasta päällysteiden vaurioitumista, mikä voi johtaa ennakoimattoman suureen huonokuntoisten määrän kasvuun. Myös routa on päättymässä olevan talven havaintojen perusteella aiheuttanut poikkeuksellista epätasaisuutta sekä päällysteiden halkeilua laajasti koko tieverkolla.
Kaikkea syntyvää huonokuntoisuutta ei saada päällystys- ja paikkaustoimenpiteillä poistettua vaan huonokuntoisten päällysteiden kokonaismäärä kasvaa. Tämä johtaa paikoin alentuneeseen palvelutasoon, mikä näyttäytyy pahimmillaan keskeistenkin väylien päällysteen huonon kunnon vuoksi väliaikaisesti alennettuina nopeusrajoituksina sekä varoituksina päällystevaurioista ja epätasaisista tienkohdista.
Päällystyksen rahoituksen ja huonokuntoisten määrä korjausluokittain viime vuosilta on esitetty alla olevassa kuvassa:
Huonokuntoisten päällysteiden yhteispituus korjausluokittain (km) sekä indeksikorjattu rahoitus (M€). (Indeksikorjaus on tehty maarakennuskustannusindeksin päällysteet-osaindeksin tasolla 2010=100) Huonokuntoisten määrä ei ole vertailukelpoinen ennen ja jälkeen vuodenvaihteen 2023/2024.
Huonokuntoisen päällysteen arviointi on muuttunut vuoden 2024 alusta. Mittaustekniikan kehittyminen, uusi tasaisuuden tunnusluku sekä kaistakohtaisen kuntotiedon tarkempi hyödyntäminen on kokonaisvaikutuksiltaan lisännyt huonokuntoisten määrää myös Keski-Suomen päällystetyllä tieverkolla. Vuoden 2023 lopun huonokuntoisten määrä on vanhoilla arviointimenettelyillä 409 kilometriä ja uusilla 462 kilometriä.
Kävelyn ja pyöräilyn väylät
Tiedot päivitetty 3/2024
Jalankulku- ja polkupyöräväylät on jaettu liikenteellisen merkittävyyden perusteella kolmeen kunnossapitoluokkaan:
- Laatukäytävät (54 km)
- Pääverkko (168 km)
- Perusverkko (206 km)
Kävely- ja pyöräilyvälien kunto on 2010-luvun lopun positiivisen kehityksen jälkeen vaihtunut kuntotilanteen heikkenemiseen.
Kävely- ja pyöräilyväylien määrä on viime vuosina kasvanut investointihankkeiden myötä. Huonokuntoisten väylien osuus on lisääntynyt viime vuosina.
Päällystetyn tien parantaminen soratieksi
Tiedot päivitetty 3/2024
Erittäin hiljaisten ja huonokuntoisten teiden kunnossapito päällystettynä tienä ei nykyrahoituksella ole aina mahdollista. Korjaamista ja paikkaamista jatketaan tapauskohtaisesti niin kauan kuin se on taloudellista ja teknisesti mahdollista.
Kun päällystetyn tien korjaaminen tai paikkaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista, tulee harkittavaksi päällystetyn tien parantaminen soratieksi. Liikennemäärän osalta ohjeellinen raja soratieksi parannettaville kohteille on 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL alle 200). Raja ei ole ehdoton vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.
Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajoneuvoa / vuorokausi osuuksia on yhteensä noin 320 km eli noin 12 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuoden 2023 lopussa tästä tiepituudesta huonokuntoisia oli noin 123 km (39 %).
Vertailun vuoksi liikennemääräluokassa 50–200 ajoneuvoa vuorokaudessa on sorateiden pituus yhteensä noin 1 400 km.
Tulevien vuosien aikana päällystettyjen teiden parantaminen sorateiksi tulee yleistymään myös Keski-Suomessa.
Päällystetty maantieverkko Keski-Suomessa
Tiedot päivitetty 3/2024
Keski-Suomessa on päällystettyjä maanteitä 2 988 km ja maanteihin liittyviä asfalttipäällysteisiä jalankulku- ja pyöräilyteitä 428 km.
Kartta: Pääväylät ja päällysteiden korjausluokat Keski-Suomessa (arcgis.com)
Päällystetyistä teistä ramppeja on 72 km ja kiertoliittymiä 5 kilometriä. Valtakunnallisiin pääväyliin Keski-Suomessa kuuluu 454 kilometriä päällystettyä tietä sisältäen kokonaisuudessaan valtatie 4 ja valtatie 9.
Valtatie 4 Kirri – Tikkakoski -moottoritiehankkeen valmistumisen myötä moottoriteiden määrä on kasvanut Keski-Suomessa 30 kilometriin. Moottoriliikenneteitä Keski-Suomen alueella on yhtensä myös 30 kilometriä. Lisäksi eri investointihankkeiden yhteydessä ramppeja sekä jalankulku- ja pyöräilyväyliä on tullut lisää.
Keski-Suomen päällystetyt tiet jakautuvat toiminnallisiin luokkiin seuraavasti:
| Toiminnallinen luokka | Tiepituus* |
| Valtatiet | 745 km |
| Kantatiet | 348 km |
| Seututiet | 831 km |
| Yhdystiet | 966 km |
| Yhteensä | 2 890 km |
*Ei sisällä ramppeja, kiertoliittymiä tai palvelualueita
Päällystettyjen maanteiden kunnonhallinta ja korjausten toimintalinjat
Tiedot päivitetty 3/2024
Päällystettyjen maanteiden ja jalankulku- ja polkupyöräilyväylien kuntotiedot mitataan ja kunto arvioidaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla maastossa tehtävillä mittauksilla ja kartoituksilla.
Maanteiden osalta kuntotiedot sisältävät tasaisuuden ja uraisuuden mittauksen sekä vaurioiden kartoituksen. Jalankulku- ja polkupyöräväylien kunnon ratkaisee vauriokartoituksen tulos. Vilkkaimpien teiden kunto mitataan vuosittain ja hiljaisempienkin teiden kunto muutamien vuosien välein.
ELY-keskusten tekemiä päällysteiden korjauksia ohjaa Väyläviraston julkaisema ohje Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjoista (VO 10/2021, vaylapilvi.fi), jossa on esitetty valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet päällystettyjen teiden korjaukseen. Toimintalinjoissa kuvataan, kuinka liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005, finlex.fi) sekä pääväyläasetuksen (933/2018, finlex.fi) vaatimuksia maanteiden kunnossapidossa sovelletaan käytäntöön.
Päällystetty tieverkko on edellä mainittujen toimintalinjojen mukaisesti jaettu kolmeen korjausluokkaan liikenteellisen merkittävyyden mukaan. Liikennemäärän lisäksi luokitukseen vaikuttavat myös tien liikenteellinen asema ja erityispiirteet. Vilkkaimmat maantiet kuuluvat korjausluokkaan PK1 ja vähäliikenteiset korjausluokkaan PK3. Keskivilkkaat tiet kuuluvat korjausluokkaan PK2. Korjausluokka vaihtuu tieverkolla vain selvissä muutospisteissä, vaikka liikennemäärä yhteysvälillä vaihtelisi.
Korjausluokkien tyypillisiä piirteitä on esitetty alla:
Päällysteiden korjausluokka 1 (PK1):
Suuret liikennemäärät, valtakunnallisesti merkittävät reitit ja matkaketjut, maakuntien väliset tärkeät reitit
Päällysteiden korjausluokka 2 (PK2):
Keskimääräiset liikennemäärät, maakunnallisesti tärkeät yhteydet, maakuntien välinen liikenne
Päällysteiden korjausluokka 3 (PK3):
Vähäiset liikennemäärät, paikallinen liikenne ja maankäyttö sekä reitit PK1-/PK2-verkolle
Päällysteiden korjausluokkien keskeisiä tunnuslukuja Keski-Suomessa on esitetty alla olevassa taulukossa.
Päällystettyjen maanteiden tunnuslukuja korjausluokittain Keski-Suomessa:
|
Vilkkaat maantiet |
|
|
Keskivilkkaat maantiet |
|
| Vähäliikenteiset maantiet (PK3) |
|
Päällystyskohteiden valinta ja priorisointi
Tiedot päivitetty 3/2024
Päällystetty tieverkko luokitellaan kuntotiedon perusteella viiteen kuntoluokkaan sekä ennustetaan päällystetyn tieverkon kuntoa tuleville vuosille.
Kuntotilanne ja -ennuste on vuosittain toteutettavien päällystyskohteiden valinnan lähtökohta. Kohdevalinnan yhteydessä optimoidaan vuosittain korjauksiin käytettävissä oleva rahoitus siten, että lopputulos on paras mahdollinen niin tienkäyttäjien kuin väyläomaisuudenhallinnan näkökulmista.
Huonokuntoisuuden raja-arvot muuttuvat nopeusrajoituksen ja liikennemäärän mukaan. Esimerkiksi urasyvyyden osalta huonokuntoisuuden raja-arvo vaihtelee 15 ja 19 millimetrin välillä.
Päällysteiden korjausten toimintalinjojen mukaisesti PK1-luokan kunto säilytetään tavoitetilassa. PK2- ja PK3-luokkien osalta huonokuntoisten määrän kasvu pyritään estämään siten, että PK2-luokka on näistä tärkeämpi. Rahoituksen salliessa korjausluokkien PK2 ja PK3 kuntotilannetta parannetaan tavoitteelliseen kuntotilanteeseen.
Päällystettyjen teiden tavoiteltava valtakunnallinen kuntotila kuvaa sellaista tilannetta, jossa tieverkon kunto vastaa tienkäyttäjien tarpeisiin sekä turvallisuusvaatimuksiin lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttämällä tavalla, ja korjaustoimenpiteet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.
Linkkejä:
- Ajankohtaiset päällystyskohteet Keski-Suomessa (vayla.fi)
- Maanteiden päällysteiden kunto koko Suomessa (suomenvaylat.vayla.fi)
- Päällysteiden kunto ja vauriot (vayla.fi)
- Päällysteiden kunnon arviointi (vayla.fi)
Valitettavasti kaikkia huonokuntoisia osuuksia ei saada kerralla kunnostetuksi, vaikka toimenpiteitä tarvitsevat osuudet ovatkin hyvin tienpitäjän tiedossa.
Päivitetty: 03.04.2024