Pitkistä helteistä haittaa kaloillekin (Hämeen ELY-keskus)

Harvinaisen korkeat pintavesien lämpötilat ja hapen vähyys ovat aiheuttaneet jo muutamia kalakuolemia eri puolilla Hämettä. Vanajaveden Lusinselältä on löytynyt kuolleita kiiskiä ja Hämeenlinnan Äimäjärveltä kuolleena muitakin lajeja. Mistään katastrofista ei ole kyse, koska kuolleita kaloja on ollut toistaiseksi sangen vähän. Yleensä näissä pienissä kalakuolemissa kannat palautuvat entiseen runsauteen varsin nopeasti.

Kiiski näyttää pohjakalana olevan varsin herkkä pitkille hellejaksoille. Se kuolee, jos happipitoisuus laskee liian paljon ja pintaveden lämpötila nousee korkeaksi. Kiiski ei muiden kalojen tapaan ymmärrä hakeutua hapekkaisiin vesikerroksiin. Nyt on raportoitu vain happikatoon kuolleista kiiskistä, joilla kiduskannet ja suu ovat olleet auki.

Kiiskikuoleman syynä voi olla myös loisinfektio. Kiiski toimii erään sukkulamadon toukan väli-isäntänä. Normaalissa tapauksessa kiiski ei loisesta häiriinny. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että loinen aika ajoin aktivoituu helteiden vuoksi ja tappaa kalan. Tämä on osa ihan normaalia ekosysteemin toimintaa.

Kuivuus ja korkea lämpötila ovat aiheuttaneet harmia myös kalanviljelyssä, sillä viileää vettä suosivat lajit lopettavat syömisen ja kaloissa esiintyvien tautien ja loisten määrät kasvavat. Virtaamaa lisäämällä, ilmastuksella ja hapetuksella voidaan happitilannetta parantaa ja kaloja voidaan tarvittaessa lääkitä, jos ne suostuvat syömään. Mikäli raikasta ja viileää vettä ei saada riittävästi, voi korkea lämpötila yhdessä hapen vähyyden kanssa aiheuttaa kalakuolemia myös laitoksilla. Toistaiseksi suurista menetyksistä ei ole raportoitu.

Kala- ja rapukuolemista kannattaa olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen, joka arvioi, onko tarvetta toimittaa näytteitä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi.

Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksessa antavat

• yksikön päällikkö Harri Mäkelä, puh. 0295 025 207
• kalastusbiologi Jorma Kirjavainen, puh. 0295 025 059