Mitä ovat sote- ja maakuntauudistuksen uudet markkinat?
Sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan tiukkaan tahtiin, palvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2019 maakunnalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnan vastuulle. Markkinoita avautuu kilpailulle satojen miljoonien arvosta. Yritysseminaarissa Rosendahlissa 22.3. pohdittiin, mitä kaikki tämä tarkoittaa yrityksille.
Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Vestala totesi avauspuheessaan, että "maakuntatavaratalo" muodostuu sellaiseksi kuin haluamme. Varmaa on, että kaikki muuttuu. Vielä ei tiedetä miten paljon liikkumavaraa alueelle suodaan, mutta valmistautuminen muutokseen on syytä aloittaa viimeistään nyt. Yrityksiltä odotetaan kykyä verkostoitumiseen muiden yritysten kanssa, uutta palvelumuotoilua, digitalisaation hyödyntämistä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Kehittämiseen on myös yrityksille apuja tarjolla, esimerkiksi Pirkanmaan pilotoiman Kasvubuustin muodossa. TE-palvelujen tarjoamassa Kasvubuustissa pilotoidaan tulevia kasvupalveluja, se sisältää mikro- ja pk-yritysten kasvuohjelman ja korkeastikoulutettujen osaajien rekrytointiohjelman.
Asiakas päättää tulevassa maakunnassa
Tulevaisuudessa asiakkaalla on valinnanvapaus valita palvelun tuottaja, joka on kilpailutuksella valittu yritys tai järjestö. Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että palveluverkkojen luominen on erityinen haaste sote-palveluissa. Palveluissa on useita tasoja: lähipalvelut, aluepalvelut, maakunnalliset palvelut. Lisäksi sähköiset palvelut korvaavat, tukevat ja täydentävät fyysistä palveluverkkoa. Asiakkaat arvostavat palvelujen saavutettavuutta. Viedäänkö palvelut lähelle vai kuljetaanko asiakkaita? Reunaseuduilla geriatrian palvelut ovat pääosissa, taajamassa taas pediatria. Digipalvelut edellyttävät laajakaistayhteyksiä, joiden kattavuus Pirkanmaalla ei ole vielä hyvä.
Järjestöjen rooli pohditutti seminaarin yleisöä. Järjestöt voivat myös tuottaa sote-palveluja, kuten yritykset. Myös yrityskimpat, allianssit ja osuuskunnat ovat mahdollisuuksia yrityksille tarjota palveluja, varsinkin pk-yrityksille.
Muuttuva toimintaympäristö sai Viola-kotiyhdistyksen aloittamaan kehittämisen isolla vaihteella
Viola-kotiyhdistyksen palveluja ovat vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, sekä niitä tukevat palvelut, kuten kotihoito ja palvelukeskukset. Toiminnanjohtaja Niina Lahti kuvasi kehittämistyötä tieksi dinosaurusten ajalta kohti tulevia haasteita. Yrityksen toiminta kaipasi nykyaikaistamista kautta linjan. Asiakasprofiilit määriteltiin, it-järjestelmät uusittiin, vanhanaikaiset toimintatavat muutettiin. Päätöksiä alettiin tehdä datan pohjalta. Digitaalisuus edellyttää uudella tavalla toimimista, ei vain tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Henkilöstöä koulutettiin ELY-keskuksen TäsmäKoulutuksen avulla, kaikille luotiin oma opintopolku.
Uudistusten myötä asiakasymmärrys on lisääntynyt. Violakodit haluaa olla valmiina uusille sote-markkinoille. Myös toimialojen ylittävät kumppanuudet sekä markkinointi ja viestintä ovat asioita, joihin kehittämistyö on tuonut uutta potkua. Aiemmin ei markkinointia käytännössä ollut juurikaan, asiakkaat löysivät Violakodit itse.
"Emme osta betonisiltaa, vaan vedenylityksen"
Maakunta ottaa työllisyys- ja yrityspalveluiden eli kasvupalvelujen järjestämisvastuun 2019 alkaen. Nykyiset ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Pirkanmaan liiton palvelut sisältyvät kasvupalveluihin. Osa palveluista on valtakunnallisia, osa maakunnallisia. Palveluja ovat mm. rekrytointi- ja osaamispalvelut, kansainvälistymispalvelut ja rahoituspalvelut. Maakunta ei itse tuota palveluja, myöskään kunnat ja niiden kehitysyhtiöt eivät voi olla tuottajia. Maakunta päättää mitä palveluja se järjestää, tämä määritellään asiakastarpeiden ja maakunnan strategian pohjalta. Palvelut tullaan kilpailuttamaan markkinoilla.
"Emme osta betonisiltaa, vaan vedenylityksen", kiteytti maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie innovatiivisten hankintojen periaatteen.
Kasvu elää luovuudesta, osaamisesta ja rohkeudesta
Kasvuyritys Frestems Oy:n toimitusjohtaja Ari-Matti Vuorenoja antoi vinkkejä miten kilpailussa pärjätään. Vanha luulo "vain halvin on kyllin hyvää" ei toimi enää, tärkeintä on tuotteen tai palvelun todellinen lisäarvo.
"Yrityksen toiminta on aina globaalia, jos sillä on globaaleja kilpailijoita. Vaikka asiakkaat olisivatkin kaikki Suomessa", muistutti Vuorenoja. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksistä Vuorenoja nosti esiin skaalautuvuuden. Moni asia yrityksessä skaalautuu ja saman prosessin voi toistaa. Ari-Matti Vuorenoja kannusti rohkeuteen muutoksissa, kehitys ei lopu koskaan. Muistettava on myös, että toimialat kehittyvät jatkuvasti, vaikka itse ei.
"Vain kohtuuton tavoite on tavoittelemisen arvoinen", heitti ilmoille professori Anssi Vanjoki Lappeenrannan yliopistosta. Muutoksen keskellä ihmisen pitää voida vaikuttaa siihen, miten asia tehdään. Kokeilla, korjata, kommunikoida. Vanjoki korosti yhteistyön merkitystä. Porukka saa aina enemmän aikaan kuin yksilö.
Päivän päätteeksi käyty paneelikeskustelu on nähtävissä Periscopessa. Keskustelussa olivat mukana Jaakko Herrala, Leena Vestala, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen ja Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen, muutosjohtaja Kari Hakarin johdolla.
Uudistuksen onnistuminen edellyttää monia asioita, mm. selkeitä roolijakoja, toimivaa tietojenvaihtoa osapuolten välillä, avoimuutta ja mitattavuutta. Siitä lähdetään, että Pirkanmaan uudistuksesta tehdään Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin.
Esitykset:
- Tervetuloa
Ylijohtaja Leena Vestala, Pirkanmaan ELY-keskus - Valinnanvapaus ja markkinat sosiaali- ja terveyspalveluissa
Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala, Pirkanmaan liitto - Sote-yrityspuheenvuoro
Toiminnanjohtaja Niina Lahti, Viola-kotiyhdistys ry - Yritysten kasvupalvelut
Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto - Kasvuyrityspuheenvuoro
Toimitusjohtaja Ari-Matti Vuorenoja, Frestems Oy
Puheenvuorot ja paneelikeskustelu Periscopessa:
periscope.tv/TEpalvelutPIR
Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistustyön sivut:
pirkanmaa2019.fi
Valtakunnalliset materiaalit:
alueuudistus.fi