Peltipoliisit hengenpelastajina (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Automaattista liikennevalvontaa on ollut Suomen maanteillä jo parikymmentä vuotta. Ensimmäiset tolpat pystytettiin 90-luvun puolivälissä valtatielle 1. Tällä hetkellä kameravalvontaa on jo 3 000 tiekilometrillä ja tolppia on yhteensä n. 1 000 kpl. Valvontakameroita on sijoitettu pääasiassa vilkasliikenteisille teille. Lisäksi niitä on sijoitettu vaarallisten liittymien yhteyteen hidastamaan liikennevirtaa. Kameravalvonnan päätavoite on pitää ajonopeudet nopeusrajoitusten mukaisina ja siten ennalta ehkäistä onnettomuuksia. Tästä syystä onkin hyvä asia, että automaattivalvonnasta kerrotaan tienkäyttäjille etukäteen. Jo pelkkä tieto valvonnasta hillitsee ajonopeuksia ja tavoite saavutetaan.
Automaattivalvotuilla teillä keskinopeudet ovat laskeneet yleisesti 5 % ja vähintään 10 km/h ylinopeutta ajaneiden osuus on pienentynyt 30–50%, paikoin jopa 70 %. Automaattivalvonnan arvioidaan pelastavan vuosittain 27 ihmisen hengen ja lisäksi lähes sata ihmisiä jää loukkaantumatta onnettomuuksissa. Liikenneonnettomuuksien syitä pystytään harvemmin todentamaan aivan täsmällisesti, mutta usein taustalta löytyy ylinopeutta.
Ajonopeuksilla on myös suuri merkitys liikenneonnettomuuksien vakavuuteen. Jalankulkijoiden osalta kuolemanriski kasvaa merkittävästi jo 40 km/h ajonopeudesta lähtien. Sivusuuntaisessa törmäyksessä kuolemanriskit kasvavat 60 km/ ajonopeudella. Kohtaamisonnettomuuksissa riski kuolla onnettomuudessa kasvaa merkittävästi 80 km/h ajonopeudella.
Kuva vasemmalla: Kuoleman todennäköisyys suhteessa törmäysnopeuteen
Osalle kuljettajista valvonta on sinänsä negatiivista tai epämiellyttävää. Halutaan tietty vapaus tulkita tilannetta ja päättää omasta vauhdista. Etenkin nuoremmat miehet kokevat kameroiden vähentävän autoilun huvia. Kansalaisista yli 80 % hyväksyy kuitenkin automaattivalvonnan, vaikka siitä ei yleensä erityisesti pidetäkään. Kritiikkiä tulee mm. kameroiden sijoittelusta. Jotkut kokevat, että osa kameroista on "turhilla" tieosuuksilla, kuten "hyvillä" 80 tai 100 km/h teillä. Kuitenkin juuri kovilla ajonopeuksilla pienikin ylinopeus kasvattaa kuolemanriskiä onnettomuustilanteessa huomattavasti. Kansalaiset eivät kuitenkaan pidä pientä ylinopeutta suurimpana ongelmana, vaan suuremmaksi ongelmaksi koetaan alkoholin ja kännykän käyttö sekä hirvet. Kameroiden koetaan aiheuttavan myös nykivää ajoa, vaikka yleensä ongelma johtuu ennemminkin liian lyhyistä turvaväleistä. Kameran välähdys omalla kohdalla tulee myös yleensä jokaiselle yllätyksenä. Moni kansalainen pitäisi kameravalvontaa tehokkaampana, jollei ylinopeutta ajavia varoitettaisi kylteillä ennakkoon. Valvonnan ensisijainen tarkoitus on kuitenkin hillitä ajonopeuksia, eikä hankkia valtion kirstuun rahaa.
Lounais-Suomen maanteiden automaattivalvontakohteet kartalla:
ELY-keskusten rooli automaattivalvonnassa on merkittävä. ELY-keskukset asettavat maanteiden nopeusrajoitukset ja rakentavat kameratolpat levikkeineen, joita poliisi käyttää. ELY-keskukset suunnittelevat uudet automaattivalvontapaikat yhteistyössä poliisin ja Liikenneviraston kanssa.
Esite automaattivalvonnasta (pdf, 2,7 Mt)
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, p. 0400 824 207