Lumo -yleissuunnittelu edistänyt maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden kosteikkojen yleissuunnittelu Pohjois-Karjalassa on saatu päätökseen. Viimeisenä julkaistussa raportissa esitellään Liperissä Telmonselän valuma-alueella ja Heposelän itäosassa tehtyä kartoitusta kesällä 2014. Suunnittelua toteutettiin maakunnan eri osien maatalousvaltaisilla alueilla 14 vuoden ajan. Vuodesta 2007 alkaen kartoituksissa selvitettiin myös vesiensuojelukosteikoksi soveltuvat kohteet. Suunnittelusta on vastannut Pohjois-Karjalan ELY-keskus yhdessä suunnittelualueiden kuntien ja muiden maaseututoimijoiden kanssa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.
Viimeiseltä suunnittelualueelta löytyi yhteensä 27 luonnon monimuotoisuuskohdetta ja 14 perinnebiotooppia. Kosteikkojen perustamiseen soveltuvia kohteita on 34 kappaletta. Viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset sekä kosteikkojen osalta myös vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea kohteille maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitettuja ympäristösopimuksia tai vesiensuojeluun tarkoitettuja investointikorvauksia. Raportissa esitettyjä rajauksia ja hoito-ohjeita voi käyttää apuna laadittaessa tarkempia suunnitelmia sopimusten hakua varten. Lisäksi raportissa esitellään kartoituksessa löytyneitä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita.
Suunnittelulla on ollut merkitystä maaseutualueiden luonnon monimuotoisuuden ja maisemakuvan kehittämisessä. Laiduntamalla, niittämällä ja raivauksilla hoidettavilla perinnebiotoopeilla voidaan ylläpitää metsälaitumien, hakamaiden ja erilaisten niittytyyppien ja niillä elävien kasvi- ja muiden eliölajien monimuotoisuutta ja alueiden maisemallisia erityispiirteitä. Kyläteiden ja peltojen varsien reunavyöhykkeiden raivauksilla voidaan avata pensoittumisen seurauksena umpeutuvia kylämaisemia. Monista näistä hoidettavista kohteista on kehittynyt maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Pohjois-Karjalan valtakunnallisilla maisema-alueilla, erityisesti Kiteenlahdella, suunnittelun ja hoidon yhteistyöllä maaseutu on pystytty pitämään elävänä ja maisema avoimena. Luonnolle ja maisemalle saatujen hyötyjen lisäksi kohteiden hoitokorvaus on tuonut lisäansioita alueiden asukkaille.
Kosteikkosuunnittelulla on luotu tietoisuutta vesiensuojelun merkityksestä ja kosteikkojen vesistövaikutuksista. Sillä on myös merkitystä vesienhoidon suunnittelun ja toteutuksen kannalta Pohjois-Karjalassa. Investointikorvauksella perustetuilla kosteikolla voidaan vähentää alapuolisten vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Pitemmällä ajanjaksolla kuormituksen vähentämisellä voidaan ehkäistä myös järvien ja rantojen umpeenkasvua, joka on hyvin monelle ranta-asukkaalle ja mökkiläiselle tuttu ja ikävä ilmiö. tuttu ja ikävä näkymä mökkijärvellään. Hyvin suunnitellulla kosteikolla voidaan myös parantaa vetisten peltojen viljeltävyyttä ja parantaa viljelysalueiden maisemaa. Kosteikoilla voi olla myös merkitystä myös vesilintujen elinympäristönä.
Lisätietoja
Ympäristöasiantuntija Arvo Ohtonen, puh. 0295 026 209, arvo.ohtonen(at)ely-keskus.fi
 |
| Rantakoivikkoon perustettu monimuotoinen kosteikko. Kuva: Janne Raassina |
 |
| Kivisiä perinnebiotooppeja hoidetaan laiduntamalla. Kuva: Janne Leppänen |