Tiedotteet 2016

Sää vaikuttaa Lapin tulvatilanteen kehittymiseen (Lapin ELY-keskus)

Yleistä tulvatilanteesta ja siihen varautumisesta:

Lapin ELY-keskus kävi tilannekatsauksen kuluvan kevään tulvatilanteen kehittymisestä Tulvakeskuksen ja Lapin pelastuslaitoksen sekä Kemijoen säännöstelystä vastaavien henkilöiden kanssa.  Tilaisuudessa todettiin tulvatilanteen muodostuvan jälleen hieman haasteelliseksi, koska lähipäivinä lämpötila nousee erittäin voimakkaasti ja sadevyöhykkeitä kulkeutuu kaikille vesistöalueille. Lämpenemisen ja sateiden seurauksena lumen sulaminen ja valunnan kasvu ovat erittäin voimakasta lähipäivinä.  Voimakas sulaminen ja vesisateet saavat vedenpinnat nousemaan nopeasti koko Lapin alueella.  Mikäli sää viilenee ennustetusti toukokuun alkupuolella, niin tulva jää monissa vesistössä keskimääräiseksi, mutta jos sadetta saadaan ennustettua enemmän ja lämpötilan lasku ei ole ennustetun suuruinen on ongelmia odotetavissa erityisesti Kittilän alueella. Tulvaan varautuminen ja siihen liittyvä ennakkotoimet on aloitettu ja tulvatilanteen kehittymistä seurataan tehostetusti. 

Vesistöjen vesipintojen korkeudet ja jokien virtaamat ovat loppuviikosta alkaen voimakkaassa nousussa. Jokivesistöjen jäät heikkenevät nopeasti ja väylät aukeavat lähipäivien aikana. Jääpadot voivat aina aiheuttaa ongelmia.  Useimmin jääpatoja on muodostunut Simojokeen, Ounasjokeen, Tornionjokeen ja Ivalojokeen. Ounasjoessa ja Ivalojoessa jäät olivat tavanomaista heikommat ja muissa tavanomaisen paksuiset.  Ennusteen mukaan sade tulee pääasiassa Länsi-Lappiin ja muille alueilla saadaan vähäisempiä mutta kuuroluonteisia sateita joiden suuruus vaikuttaa merkittävästi tulvatilanteeseen.

Jokikohtainen tulvatilanne:

Simojoella Simon alueella:

Simojoella virtaamat lähtevät voimakkaaseen nousuun ja joessa vielä olevien jäiden purkautuminen alkaa nopeasti. Tulvahuippu saavutetaan toukokuun vaihteessa.  Tulvan suuruuden arvioidaan olevan keskimääräinen.  Mikäli jääpatoja ei muodostu arvioidaan tulvavesien purkautuvan ilman isompia vahinkoja.

Tornionjoki Matkakosken kohdalla:

Tornionjoessa virtaamat kasvavat lähipäivinä, mutta kasvun ennustetaan hidastuvan toukokuun ensimmäisellä viikolla.  Suurimmillaan virtaaman arvioidaan olevan toukokuun puolenvälin vaiheilla, jolloin sen suuruus on keskimääräinen tai hieman sitä suurempi.

Jäiden arvioidaan lähtevän liikkeelle joen alaosassa toukokuun alussa ja Muonion korkeudella toukokuun puolenvälin vaiheilla.  Jäiden purkautuessa rauhallisesti ei ennustetuista vesimäärät arvioida aiheutuvan sanottavia vahinkoja.

Kemijoki Rovaniemen ja Kemijärven alueilla:

Kemijoessa Rovaniemen kohdalla virtaamat lähtevät nopeaan nousuun ja nousua jatkuu toukokuun toiselle viikolle saakka. Tuolloin virtaaman nousun arvioidaan hidastuvan tai jopa kääntyvän laskuun mikäli ennustettu kylmeneminen toteutuu ja tulvien suuruus jää keskimääriselle tai hieman sitä pienemmälle tasolle. Mikäli kylmenemistä ei tapahdu, virtaamat jatkavat kasvuaan ja muodostuvat Rovaniemen kohdalla keskimääräistä suuremmiksi. Vahinkoa kuluvan kevään tulvasta ei tässä vaiheessa kuitenkaan arvioida syntyvän. 

Kemijärvellä vedenpinta on tällä hetkellä minimitasolla.  Järven vedenpinta aloittaa nopean nousun toukokuun alussa ja toukokuun puolessa välissä järvi saavuttaa normaalin kesäpinnan tason.  Tulvan alussa juoksutus Kemijärvestä on voimakasta ja sitä pienenetään siinä vaiheessa kun arvioidaan että järven vedenpintaa on turvallista lähteä nostamaan.  Tässä vaiheessa mitään erityisiä tai tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä ei ole tarpeen Kemijärven alueella suorittaa.

Ounasjoella Marraskosken ja Kittilän alue:

Marraskosken alueella virtaamat lähtevät nousemaan voimakkaasti heti toukokuun ensimmäisten päivien aikana jolloin myös jäiden purkautuminen kohti Kemijokea alkaa. Tulvavirtaaman arvioidaan olevan suurimmillaan kymmenennen päivän tienoilla. Tuolloin virtaaman suuruuden arvioidaan olevan hieman tavanomaista suuremman.

Kittilän alueella virtaaman arvioidaan nousevan voimakkaasti toukokuun ensimmäisen viikon aikana. Virtaaman suuruuden arvioidaan kuitenkin jäävän keskimääräiselle tasolle, mikäli ennustettu kylmeneminen toteutuu ja sateet jäävät vähäisiksi. Mikäli sulaminen jatkuu toukokuun alkupuolella voimakkaana tai sadanta on normaalia selvästi suurempaa voi Kittilän alueelle muodostua vahinkoja aiheuttava tulvatilanne.

Ivalojoki Pajakosken kohdalla:

Ivalojoella virtaamat aloittavat voimakkaan kasvun huhtikuun viimeisinä päivinä ja kasvu jatkuu aina toukokuun toiselle viikolle saakka jolloin saavutetaan kevään suurin virtaaman. Virtaaman suuruuden arvioidaan jäävän hieman keskimääräistä tulvavirtaamaa pienempi. Jäät Ivalojoella olivat kuluneena talvena tavanomaista heikommat, mutta siitä huolimatta jäiden lähtö voi aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteita. Jäiden purkautuessa jouhevasti tulvasta ei arvioida syntyvän sanottavia vahinkoja Ivalojoen alueella.    

Tenojoki Utsjoen kirkonkylän alueella:

Tenojoella Utsjoen kirkonkylän kohdalla virtaamat lähtevät kasvuun toukokuun alussa. Suurimmillaan virtaamat ovat toukokuun puolessa välissä. Tuolloin virtaaman suuruus on hieman keskimääräistä suurempi mutta sen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavat vahinkoja.  Karigasniemellä jäiden arvioidaan lähtevän toukokuun toisella viikolla ja Utsjoen kirkonkylän kohdalla toukokuun puolenvälin vaiheella. Jäät aiheuttavat aika harvoin merkittävä haittaa Tenojoen ranta-alueille. 

Asukkaan vastuu:

Joka keväiseen ilmiöön kannattaa varautua. Vuosittain ilmeneviä ongelmia ovat olleet tulva-alueelle jääneet veneet, laiturit ja muut irtaimet rakenteet. Asukkaan vastuulla on suojata itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Tulva-alueelta kannattaa poistaa vaarassa oleva irtain omaisuus ja varmistaa, että alueelle jäävä omaisuus esim. laiturit, veneet jne. ovat hyvin kiinnitettyinä.

Sulamisajan sää ratkaisee:

Tänäkin keväänä lopullisen tulvan suuruuden ratkaisee lähiaikojen sulamiskauden sää. Suurimpia muutoksia tämän hetkiseen ennusteeseen voivat aiheuttaa ennustettua suuremmat sateet ja lämpimän sään jatkuminen hieman pidemmälle toukokuuta kuin nyt on ennustettu. Tulvatilannetta Lapin jokien osalta seurataan tehostetusti.

Lapin ELY-keskus päivystää virka-ajan ulkopuolella koko tulvan ajan.

Lisätietoja:

Lapin ELY-keskus:

• Insinööri Timo Alaraudanjoki                                puh.0295 037 282
• Insinööri Jukka Kuoksa                                        puh. 0295 037 397
• Insinööri Juha Kuivalainen                                   puh. 0295 037 391

- Päivystys virka-ajan ulkopuolella                               puh. 0455 2805 2800

Suomen ympäristökeskus:

• Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen                    puh. +358204902562