Navigointivalikko

Alueellista tietoa

Vaelluskalojen nousuesteiden inventointi Etelä-Savossa valmistui (Etelä-Savo) 

Etelä-Savon virtavesissä olevia vesistörakenteita inventoitiin vuosina 2018-2019. Työssä käytiin läpi vanhoja mylly- ja sahapaikkoja. Myös käytössä olevien vesivoimalaitosten ja käytöstä poistuneiden ja vesistöstä mahdollisesti jo hävinneiden tai purettujen rakenteiden nykytilaa selvitettiin. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää vesistörakenteiden tila ja aiheuttavatko rakenteet esteitä kalojen vaellukselle.  

Etelä-Savossa on noin 250 vesistöpatoa, joista noin 60 on kiinteitä pohjapatoja. Kaikista padoista noin 110 muodostaa täydellisen vaellusesteen kaloille ja muille vesieliöille, ja lähes kolmasosa näistä on huonokuntoisia tai niistä on vain rauniot jäljellä. Vesivoimaa tällä hetkellä käyttäviä voimalaitoksia on Etelä-Savossa 16 ja kaikki ovat teholtaan alle 10 MW:n pienvoimaloita. Näistä ainoastaan Kissakosken voimalaitokseen Hirvensalmella on rakennettu kalannousuväylä. Suurin osa käytössä olevista täydellisen nousuesteen muodostavista padoista on siis muussa kuin voimalaitoskäytössä: niiden avulla säädellään vedenkorkeuksia yläpuolisissa vesistöissä virkistyskäyttöä tai vesiensuojelua varten. 

Etelä-Savon padot: nousuesteisyys

Vesistörakenteiden omistajien näkemyksiä selvitetty 

Vesistörakenteiden omistajia haastattelemalla on selvitetty rakenteiden lupatietoja ja omistajien näkemyksiä rakenteiden nykytilasta ja tulevasta käytöstä. Osa padoista on vanhoja myllypatoja, joita koskevat luvat voivat olla peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Mylly- ja saharakennukset ovat usein hävinneet, jolloin patorakenteet ovat menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa eikä niitä enää taloudellisesti hyödynnetä. Rakenteiden kunnossapito ja lupaehtojen mukainen käyttäminen ovat kuitenkin omistajan velvollisuuksia, joista aiheutuu kustannuksia ja työtä.  

Käytössä olevaa patoa ei toisaalta saa poistaa ilman lupaa, jos poistaminen vaikuttaa vakiintuneisiin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin.  

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja jatkuvan luontaisen kierron palauttamiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Nousuesteiden poistaminen, kalojen lisääntymisalueiden kunnostaminen ja ohitusuomien rakentaminen ovat keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskuksen hankkeessa onkin selvitetty vesistörakenteiden omistajien kiinnostusta mahdolliseen padon käytöstä poistamiseen tai ohittamiseen. Joitakin hankkeita on jo vireillä yhteistyössä WWF:n Vauhtia vaellukseen -hankkeen ja Itä-Suomen jokitalkkarin kanssa. Vesistörakenteen omistajalla on mahdollisuus hakea ELY-keskukselta harkinnanvaraista valtionavustusta esimerkiksi nousuesteiden poistamista tai ohittamista tai vesialueen kalataloudellista kunnostamista varten.  

Etelä-Savo pilotointialue 

Työ on tehty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, joka toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksessa kalatalous- ja vesitalousviranomaisten yhteistyönä vuosina 2018 ja 2019. Etelä-Savo on toiminut valtakunnallisen selvityksen pilotointialueena. Päivitetty tieto vesistörakenteista on käytettävissä esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. ELY-keskuksen asiantuntijoilta voi kysyä neuvoja nousuesteen poistamiseksi tai ohittamiseksi tähtäävän hankkeen suunnitteluun. 

Kuva:

Lisätietoja:    

Vesitaloussuunnittelija Elina Häikiö, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 016 575, elina.haikio(at)ely-keskus.fi 
Vesitalousasiantuntija Tarmo Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 031, tarmo.muuri(at)ely-keskus.fi 

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)