Navigointivalikko

Alueellista tietoa

TULVATIEDOTE: Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat

Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti. Iijoen ja Kuivajoen tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan toukokuun loppuun. Suuret lumimäärät mahdollistavat ennätyssuurien tulvien syntymisen erityisesti Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosille ulottuvilla vesistöalueella. Jos kylmät ja lämpimät jaksot vuorottelevat, voi tulva jakautua pitkälle aikavälille ja tulvahuiput jäävät pienemmiksi, ja toisaalta tulvan aikaiset runsaat sateet saattavat kasvattaa ne suuremmiksi. Pudasjärvellä ja Oijärvellä on edelleen riski kiinteistöjen tulvavahingoille myös vakituisen asutuksen osalta.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosan vesistöissä jäänlähdöt ovat jo pääosin tapahtuneet toukokuun alkuun mennessä. Jään kantavuus heikkenee auringon säteilyn vaikutuksesta nopeasti, joten jäällä liikkumista tulee välttää. Jääpatotulvariski arvioidaan pieneksi koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Tulvaennusteiden mukaan pahin tulvatilanne uhkaa Pudasjärven ja Iijoen alaosan aluetta. Tulvan suuruus on tämänhetkisen ääriennusteen mukaan samaa luokkaa kuin vuonna 1982. Virtaaman suuruudeksi arvioidaan Raasakan kohdalla 25 % todennäköisyydellä olevan yli 1 270 m3/s, mikä tarkoittaa merkittäviä ohijuoksutuksia. Toistuvuudeltaan tulvan arvioidaan olevan kerran 7 - 60 vuodessa esiintyvä tulva.

Pudasjärvellä Iijoella vedenkorkeuden arvioidaan olevan 25 % todennäköisyydellä yli tason N43 +110,5m, jolloin asuintaloja on kastumisvaarassa. Ennusteiden mukaan vedenkorkeuden nousu jopa vuosien 2015 ja 1982 tulvahuippuja korkeammalle on mahdollista. Pudasjärven tulvan suuruuteen vaikuttaa Livojoen tulvahuipun ajoittuminen. Mikäli Iijoen keskiosalla ja Livojoen alaosalla virtaamat ovat yhtä aikaa korkealla, on riski Pudasjärven tulvapenkereiden ulkopuolisten kiinteistöjen tulvavahingoille olemassa myös vakituisen asutuksen osalta. Vapaa-ajan asuntoja arvioidaan kastuvan tulvaherkillä paikoilla, vaikka tulva jäisikin keskiennusteen suuruiseksi.

Pudasjärvellä ja Iijoen alaosalla kevättulvan suuruutta vähentää Kosto- ja Irnijärven säännöstely. Kosto- ja Irnijärven vedenpinnat on laskettu luvanmukaiselle alarajalle ennen tulvaa. Keskiennusteen mukaan Kosto- ja Irnijärvien täyttyminen ja siten myös juoksutustarve ajoittuu tulvahuipun jälkeiseen aikaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hakenut yhteisymmärryksessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa aluehallintovirastosta poikkeuslupaa tarvittaessa ylittää tulva-aikainen vedenpinnan yläraja kesäaikaiselle ylärajalle asti. Pudasjärven alapuolisilla vesivoimalaitoksilla ei ole vaikutusta Pudasjärven tulvahuippuun.

Erityisesti Iijoella ja Kuivajoella, mukaan lukien Oijärven ja Kivijoen alueet, tulva voi siis aiheuttaa vahinkoa myös niillä kiinteistöillä, jotka eivät vuosikymmeniin ole kärsineet tulvavahinkoja. Valtio ei enää korvaa tulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja 1.1.2014 alkaen. Tulvaa ei voida estää, joten tulvavaarassa mahdollisesti olevien kiinteistöjen omistajia kehotetaan varautumaan omatoimiseen tulvasuojaukseen.

Kiiminkijoen tulvahuippu ennen toukokuun puoliväliä jäänee keskimääräistä pienemmäksi. Iijoen bifurkaation kautta tuleva vesi nostaa virtaamia uudelleen Kiiminkijoella toukokuun lopussa. Bifurkaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa Iijoen tulvavedet valuvat soita ja metsiä pitkin Kiiminkijokeen. Oulujoen vesistössä järvien varastotilavuudet riittävät sulamisvesille.

Kala-, Pyhä-, Siika-, Patti- ja Temmesjoella tulvan ei arvioida aiheuttavan vahinkoja, ellei jäidenlähdön aikaan aiheudu jään ja sohjon muodostamia kasaumia, joiden seurauksena vesi voi nousta korkealle nopeastikin.

Tulva-ajan sateet ja lumen sulamiskauden lämpötilan kehitys vaikuttavat merkittävästi tulvan suuruuteen.

Valtakunnallisella www.ymparisto.fi/tulvatilanne-sivulla voi seurata kattavaa kevään tulvatilannekuvaa ja ennusteita. Ennusteet päivittyvät viikoittain.

Varautumistoimet täydessä vauhdissa

Viranomaiset ovat tiivistäneet yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja julkaisseet varautumisohjeita kansalaisille. Tulviin on valmistauduttu myös päivittämällä kriittisten kohteiden evakuointisuunnitelmat ja hankkimalla tilapäisiä suojaustarvikkeita, materiaalia ja kalustoa mm. tien korottamisiin. Pudasjärvellä tulvapenkereiden korotustyöt saatetaan valmiiksi tulvavahinkojen estämiseksi. Kevään tulvatilanteeseen on varauduttu laskemalla säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet alarajan tuntumaan. Säännöstelyjä hoidetaan siten, että tulvavahingot jäisivät mahdollisimman pieneksi.

Suojaa oma kiinteistösi – viranomaisten resurssit ovat rajallisia

Viranomaiset muistuttavat kansalaisia, että oman omaisuuden suojaaminen on jokaisen omalla vastuulla. Kiinteistöjen omistaja voi varautua kevään tulvatilanteeseen seuraamalla aktiivisesti tiedotteita, hankkimalla tarvittaessa suojaustarvikkeita ja siirtämällä irtaimen omaisuuden pois tulva-alueelta. Pelastuslaitoksen ja kuntien resurssit eivät riitä akuutissa tulvatilanteessa suojaamaan kaikkia yksittäisiä kiinteistöjä samanaikaisesti.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/tulvaohjeet. Myös Pientalon tulvaturvallisuusopas antaa hyvää tietoa kiinteistön suojaamiseen.

Jaa tulvahavaintosi Sää-sovelluksella

Tulvakeskus kerää tulvatietoa kansalaisilta Ilmatieteen laitoksen Sää-sovelluksella, jossa havaintoja voi lähettää Omat havainnot -toiminnolla. Sovellus on tarjolla Google Play -kaupassa ja AppStoressa.

Viranomaiset seuraavat tulvaennusteiden kehittymistä aktiivisesti ja tiedottavat kansalaisia tilanteesta. Seuraava tulvatiedote annetaan viikolla 19.

Lisätietoja:

Vesitilanne, ennusteet: vesitalousasiantuntija Timo Hampinen, p. 050 396 3006, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Säännöstely (Kala- ja Pyhäjoki): vesitalousasiantuntija Mikko Hinkkanen, p. 0295 038 817, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Säännöstely (Siika-, Patti- ja Kuivajoki): vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen, p. 050 351 1927, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tulvantorjuntatoimenpiteet: johtava vesitalousasiantuntija Timo Karjalainen, p. 0295 038 341, etunimi.k.sukunimi@ely-keskus.fi

Tulvakeskus: johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesitilanne ja ennusteet verkossa

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)