Navigointivalikko

Alueellista tietoa

Tienkäyttäjät kärsivät rapautuvista päällysteistä ja velliintyvistä sorateistä (Pirkanmaa)

Pirkanmaan maanteistä on annettu ennätysmäärä palautetta. Eniten palautetta on tullut päällysteiden kunnosta, joulu-tammikuussa 617 kappaletta. Samalta ajalta kertyneet 331 soratiepalautetta tuovat Pirkanmaan vähäliikenteisemmiltä teiltä yhtä karun viestin vuodenaikaan liittyvän normaalin talvihoitopalautteen ohella. ELY-keskus on reagoinut palautteeseen kaikilla voimavaroillaan, mutta edes kohtuullisia olosuhteita ei voida kaikille tienkäyttäjille turvata.

Ikääntyneet päällysteet reikiintyvät helposti

2010-luvulla päällysteiden ylläpidon rahoitus ei ole vastannut niiden uusimistarvetta ja ikääntyminen onkin merkittävin syy päällysteiden heikkoon kuntoon. Moni tie on jo elinkaarensa päässä, eikä vaurioituneena kestä enää liikenteen, sulamis-jäätymissyklien, roudan ja sääolosuhteiden aiheuttamaa rasitusta.

Normaalisti talvinen jääpolanne suojaa jonkin verran päällysteitä. Parina viime vuonna teiden paljaat pinnat ovat joutuneet poikkeuksellisen koville viivästyneen talven tulon ja runsaiden sateiden vuoksi. Reikiä yritetään paikata urakoitsijan 3–5 paikkauspartion voimin päivästä riippuen. Pikapaikkausmassalla paikataan akuutisti pahimpia vaurioita, kun taas reikävalua käytetään ohjelmoiduissa tieosa kerrallaan tehtävissä paikkauksissa. Kylmä vuodenaika, nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila ja kosteus kuitenkin rajaavat käytettävässä olevia työmenetelmiä ja heikentävät paikkojen kestävyyttä.

Päällysteiden uusimismääriä havainnollistavista, oheisista liitteistä ensimmäisessä on esitetty päällysteiden ikäjakauma kaikkien päällystettyjen teiden osalta. Kuvasta nähdään, että vuoden 2010 jälkeen päällysteiden uusimismäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Toisessa oheiskuvassa näkyy alhaisimman ylläpitoluokan päällysteiden ikäjakauma. Näitä päällysteitä ei viime vuosikymmenellä ole uusittu juuri lainkaan.

Sorateitä vaivaavat pintakelirikko ja kuopat

Sorateillä on syksyllä ja alkutalvesta ollut runsaasti pintakelirikkoa, eli veden pehmittämää kulutuskerrosta sekä liikenteen ja veden yhteisvaikutuksesta syntyneitä kuoppia. Hankalin tilanne Pirkanmaan sorateiden osalta lienee maakunnan eteläosassa.

Kummankin vauriotyypin korjaamisessa ongelmallista on se, että märän tienpinnan tasaaminen ja samalla rikkominen pehmentää pintaa entisestään ja vauriot pahenevat tai uusiutuvat nopeasti. Usein tien pinnan alla on jäätynyt kerros, joka osaltaan pahentaa ongelmaa estäessään pinnassa olevan veden valumisen tierakenteen läpi.
 
Pahimpia kohtia on pyritty korjaamaan ajamalla tielle lisää mursketta. Murskeen tuominen ensiavuksi on kuitenkin kallista ja usein myös melko lyhytvaikutteista. Heikosti kantavalla, kelirikon pahoin runtelemalla tiellä murskeen ajokin saattaa pahentaa tilannetta, sillä tien runko voi pettää raskaan sorakuorman alla. Tasaamistakin on jossain kokeiltu, jos pintojen on ennustettu jäätyvän. Tämä on kuitenkin saattanut johtaa jopa aiempaa huonompaan lopputulokseen, jos suojasäät ovat jatkuneet.

Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että loka–tammikuussa kevään kelirikkoon varattu murskemäärä on joissain urakoissa ylitetty jopa viisinkertaisesti, vaikka varsinainen kevätkelirikkokausi ei vielä edes ole alkanut.

Pysyvämmät ratkaisut jatkossa tarpeen   

Vaikka juuri satanut lumipeite tamppautuisi joillain alueilla pysyväksi polanteeksi, jäävät päällysteiden ja sorateiden ongelmat kiusaamaan tiellä liikkujia ja odotettavissa saattaa olla myös normaalia vaikeampi kevätkausi. Länsi-Suomen pitkälle talvikuukausiin venyvä syksy vaikuttaa nykyisin ennemminkin toistuvalta kuin tilapäiseltä ilmiöltä. Alempiasteisten teiden osalta tarvitaan jatkossa yhteiskunnallisia päätöksiä ja resursseja pysyvämpien ratkaisujen löytämiseksi.

Liitteet:

Lisätietoja:

  • Soratiet: Tienpidon asiantuntija Tomi Alho, ELY-keskus, p. 0295 036 218
  • Päällystetyt tiet: Projektipäällikkö Tomi Keisala, ELY-keskus, p. 0295 036 289
  • Yleistä tienpidon linjauksista ja rahoituksesta: Toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä, ELY-keskus, p. 0295 036 263

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)