Navigointivalikko
Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Varsinais-Suomesta ravinne-neutraali maakunta (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

(Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen tiedote)

Suomen hallituksen sitoumusta Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä toteutetaan tehostamalla ravinteiden kierrätystä. Tavoitteena on tehdä Varsinais-Suomesta ravinneneutraali maakunta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on käynnistymässä on ravinneneutraalien kuntien hanke, jossa kehitetään malli ja pilottisovellus ravinteiden kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. Suurimpia hyötyjiä ovat Itämeren alueen asukkaat ja erityisesti Saaristomeri. Mallia voidaan soveltaa myös muilla alueilla. Jo tässä vaiheessa hankkeeseen osallistuu kuntia myös Satakunnasta.

Hanke on esimerkki siitä, kuinka ravinnekierrätyksessä ja vesiensuojelussa voidaan päästä eteenpäin. Asiasta on puhuttu paljon, mutta nyt ajankohta on otollinen käytännön teoille. Ministerit Petteri Orpo ja Sanni Grahn-Laasonen lupaavat korvamerkittyä rahoitusta kiertotalouden edistämiselle ravinteiden kierrätyksessä. Sitä on saatavilla alkuvuoden aikana käynnistyvässä uudessa maaseutuohjelmassa sekä ravinnekierrätysohjelmassa (Raki).

Ministeri Petteri Orpo: Tekoja Itämeren puolesta yhteistyöllä, uudella teknologialla ja rahalla

Pitkäjänteinen työ vesien suojelemiseksi on saanut aikaan tuloksia. Esimerkiksi peltojen lannoituksessa on edetty vahvasti hyvään suuntaan. Ravinteiden kierrätystä on kuitenkin tehostettava etenkin alueilla, joilla on paljon kotieläintiloja. –Tavoitteena on tuottava, luonnonvaroja viisaasti käyttävä kotimainen ruuantuotanto, jonka laatuun kuluttaja voi luottaa, ministeri Orpo linjaa.

Orpo peräänkuuluttaa käytännön tekoja. Keskeiset työkalut ravinteiden kierrättämiselle sekä vesien- ja ympäristönsuojelulle sisältyvät juuri hyväksyttyyn Manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelmaan. Se tarjoaa tukea erilaisille kehittämishankkeille, investoinneille ja yrityksille sekä maatalouden ympäristötyölle. Laajan, yli 8 miljardin euron maaseutuohjelman vaikutuksia vahvistetaan korvamerkitsemällä kolme miljoonaa euroa hanke- ja yritystukirahoitusta Varsinais-Suomen ravin-teiden kierrätykseen ja vesiensuojeluun.

On edistettävä ajattelua, jossa yhden jäte on toisen raaka-aine. –Meillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, mutta myös edelläkävijöitä, joiden työtä on tuettava, Orpo korostaa. –Paljon on kiinni siitä, että tehdään yhteistyötä ennakkoluulottomasti. –Esimerkiksi paikallinen hajautettu energiantuotanto on osa kiertotalouden kokonaisuutta, ja sillä voi olla suuri merkitys aluetaloudelle, Orpo muistuttaa.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen: Sitoudutaan muutoksen tekemiseen

Itämeren rehevöitymisen pysäyttäminen edellyttää mereen päätyvän ravinnekuorman tuntuvaa pienentämistä. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen muistuttaa, että Suomi on yhdessä muiden Itämeren valtioiden kanssa vastuussa Itämeren tulevaisuudesta.

-Itämeren tilan parantaminen ravinnekuormaa pienentämällä vaatii sitoutumista ja lukuisia erilaisia tehokkaita toimenpiteitä. Suomen on tehtävä oma osuutensa, jotta se voi vaatia paljon myös muilta. Koska Saaristomeri on edelleen erityinen ongelma-alue, jonka veden tila on pääosin vain tyydyttävä, on toimillamme valuma-alueella suurin vaikutus, ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan Raki-ohjelman hankkeissa on kehitetty uusia lannoitevalmisteita ja -menetelmiä tavoitteena Saaristomeren valuma-alueen kuormituksen vähentäminen.

-Tulokset ovat olleet lupaavia. Uudet teknologiat, uudet tavat tehdä, voivat tuoda tuloksia vesiensuojeluun ja innovatiiviseen ravinteiden kierrättämiseen. Seuraava askel on, että parhaat käytännöt on saatava leviämään. Parhaimmillaan saavutamme paitsi puhtaamman Itämeren ja puhtaammat lähivedet, myös uutta yritystoimintaa, jolla on kysyntää maailmallakin. Ravinnekierto on osa Suomen biotalousstrategiaa ja vihreän talouden ohjelmaa. Suomesta tulee tehdä ravinteiden kierrätyksen edelläkävijämaa, Grahn-Laasonen sanoo.

Raki-ohjelman kautta on nykyisen hallituskauden aikana myönnetty vuosittain vajaat kolme miljoonaa euroa hankerahoituksiin. Suunnitelmien mukaan vuoden 2015 haku alkaa kevättalvella.

Tärkeä Itämereen ja sen valuma-alueeseen kohdistuva ja valtiosopimukseen perustuva yhteistyö tapahtuu Itämeren suojelukomission, HELCOMin kautta.

-Tavoitteena on meren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. HELCOMin saavutukset ja tulokset ovat juuri niin hyviä, kuin mitä valtiot yhdessä päättävät ja toteuttavat. Suomen tulee olla aktiivinen toimija myös kansainvälisessä yhteistyössä Itämeren parhaaksi, Grahn-Laasonen muistuttaa.

Ravinneneutraali-brändillä lisäarvoa alueelle, yhteistyön merkitys korostuu entisestään

Ravinneneutraaliudella tarkoitetaan ravinteiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Varsi-nais-Suomen ELY-keskuksen hankkeessa luodaan ravinneneutraalin kunnan brändi, joka ilmentää toimijan sitoutumista ravinteiden tehostettuun käyttöön ja kierrättämiseen. Ravinneneutraalius tuo kunnille ja yrityksille kustannushyötyjä ja positiivista näkyvyyttä. Se lisää alueen yritystoiminnan ja asumisen vetovoimaa. Ennen kaikkea ravinnekuormitus vähenee ja uusiutumattomia luonnonvaroja, erityisesti fosforia, säästyy.

Ravinneneutraaliuden tavoitteet ja kriteerit sovitaan yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pilottikunnat ovat keskeisessä asemassa. Kuntien lisäksi tärkeä rooli on tarjolla teollisuuden toimijoille, maataloustuottajille, muille ravinteita tuottaville ja käyttäville toimijoille sekä kotitalouksille.

Tavoitteita asetetaan ainakin jätevedenpuhdistamojen lietteiden ravinteille, teollisuusravinteille sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen, haja-asutuksen jätevesien, biokaasulaitosten, biojätteiden sekä veneilyssä syntyville ravinteille ja niiden hyötykäytölle. Tavoitteena on myös nostaa esiin hankintoihin liittyvien kriteerien ympäristönäkökohtia.

Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja aina ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista. Hankkeella toivotaan saatavan hyviä resurssiviisaan toiminnan ja kiertotalouden kokemuksia niin kotimaiseen kuin kansainväliseen käyttöön.
 

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Vesien tila -yksikön päällikkö Mirja Koskinen, p. 0295 022 886

Maa- ja metsätalousministeriö
neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 02951 62400

Ympäristöministeriö
ministerin erityisavustaja Aino Salo, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 050 306 9599
ylitarkastaja Anni-Kaisa Karhunen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 02952 50376
 


 


Alueellista tietoa