Navigointivalikko

Uutiset 2020

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Reima Leinonen valittu vieraslajikoordinaattorin tehtävään

Kainuun ELY-keskuksessa työskentelevä ympäristöasiantuntija, FM Reima Leinonen on valittu valtakunnalliseen vieraslajikoordinaattorin tehtävään 1.5.2020 alkaen.

"Varmaan suurin haaste on saada kaikki toimijat puhaltamaan yhteen hiileen rajallisilla resursseilla. Se on yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevassa työssäni", Leinonen toteaa. Hän peräänkuuluttaa ottamaan yhteydessä rohkeasti heti alkuun, jotta hommat saadaan rullaamaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Vieraslajikoordinaattorin tehtävänä on koordinoida valtakunnallisesti viranomaisten ja muiden toimijatahojen yhteistyötä vieraslajien torjunnassa. Lisäksi koordinaattori kehittää vieraslajiriskeihin liittyvää keskitettyä asiakaspalvelua ja sen yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä hallinnoi harkinnanvaraisia avustushakuja sekä vieraslajien torjuntahankkeita. Tehtävä kuuluu maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalaan.

Kansallinen vieraslajilaki

Leinonen näkee, että vieraslajien torjunta on Suomessa kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta tärkeää olisi saada hyvä yhteinen toimintamalli asioiden hoitamiseksi. "Laki ja asetus ovat tuoreita ja niitä on mahdollista muokata paremmaksi, mikäli syytä siihen ilmenee."

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.

Tappajaetanaksikin kutsuttu espanjansiruetana (Arion vulgaris) ruokailee.

Vieraslajeista haitallisimpina Reima pitää kasvintuhoojia, jotka nakertavat viljelykasvejamme, leviävät taimien mukana ja ovat aluksi vaikeita havaita. Lisäksi myös espanjansiruetana, supi ja minkki aiheuttavat Suomen luonnossa laajaa tuhoa. Tärkeitä torjuttavia kasvilajeja ovat jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Tienpientareilla kukkivat, kirjavat lupiinit jakavat mielipiteitä. Leinonen ei niitä armahtaisi: "Lupiinit joutaisivat sieltä pois ja tilalle tienvarsille voisi istuttaa paikallisia ketokasveja pölyttäjiä varten. Tällöin ei tarvittaisi niin paljoa niittämistäkään turvallisuusnäkökohdasta katsoen." Lupiinin osalta Leinonen näkee kuitenkin taistelun olevan kuitenkin pahasti myöhässä.

Tunnistaminen ja poistaminen

Kansallisen vieraslajiportaalin Vieraslajit.fi avulla voi tunnistaa vieraslajeja sekä ilmoittaa vieraslajihavainnoista. Portaalista löytyy tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Kevät on hyvää aikaa haittakasvien poistamiselle. Erityisesti jättiputken kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Pahamaineisen kasvin neste muodostaa iholla auringonvalon vaikutuksesta kemiallisen, palovammaa muistuttavan vaurion.

Entä, jos on istuttanut aikoinaan omistamalleen maalleen kasvin, joka nykyään luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi? "Maanomistajan velvollisuus on se poistaa ja seurata, ettei kasvi ala uudelleen kasvamaan tontilla. Tässä on kohtuullisuuden periaate, kun vaaditaan kasvien poistoa", vastaa Reima Leinonen. Vieraslajikoordinaattori painottaa, että tärkeimpiä tekoja mitä tavallinen kansalainen voi tehdä vieraslajien torjumiseksi, on pitää oman tonttinsa lupiinit, kurtturuusut ja jättiputket kurissa.

Lisätietoa vieraslajeista:

Vieraslajit.fi