Pohjois-Karjalan ELY-keskus hakee Pielisen juoksutussäännön tarkistamista (Pohjois-Karjala)

Tavoitteena parempi varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on torstaina 14.3.2019 valtion valvontaviranomaisena jättänyt Itä-Suomen aluehallintovirastoon vesilain mukaisen hakemuksen Pielisen juoksuttamismääräysten muuttamiseksi.

Pielinen on Euroopan suurimpia säännöstelemättömiä järviä ja Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielistä juoksutetaan UPM Energy Oy:n omistamalla Kaltimon voimalaitoksella luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaisesti, eli juoksutus määräytyy normaalitilanteessa suoraan Pielisen vedenkorkeuden perusteella. Suuria haittoja aiheuttavan vesitilanteen uhatessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut haittojen rajoittamiseksi lupaviranomaiselta erikseen poikkeamislupaa, jonka nojalla luonnonmukaisesta juoksutuksesta on voinut poiketa. Edellisen kerran poikkeamislupaa haettiin keväällä 2018 ennustettujen tulvahaittojen ehkäisemiseksi.  Nyt haettavalla muutoksella tulva- ja kuivuustilanteisiin reagointi juoksutusmuutoksin pyritään saattamaan osaksi Pielisen pysyväisluonteisia juoksuttamismääräyksiä.

Luonnonmukaisuus säilyy

Haettavalla muutoksella voidaan rajoittaa Pielisen tulvariskien hallinnalle, vesiliikenteelle, uitolle sekä virkistyskäytölle tulva- ja kuivuustilanteissa aiheutuvia haittoja. Pielisen menovirtaamat ja vedenkorkeudet säilyvät edelleen valtaosin luonnonmukaisina ja Pielisen keskivedenkorkeus säilyy ennallaan. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä. Haettavalla muutoksella voidaan parantaa vesivarojen kokonaisvaltaista hallintaa sekä poikkeuksellisten vesitilanteiden ennakointia Pielisellä ja sen alapuolisella vesistöalueella muuttuvassa ilmastossa.

Suurin vaikutus hankkeen toteuttamisella Pielisen menovirtaamiin ja vedenkorkeuksiin on kesän ja syksyn vähävetisinä aikoina sekä ennen tulvia ja niiden aikana. Muutoksen mukaiset kaikkein kuivimpien syksyjen alimmat vedenkorkeudet Pielisellä nousevat noin 20–25 cm. Suuremmilla tulvilla kaikkein ylimmät vedenkorkeudet laskevat keskimäärin noin 10–15 cm ja enimmillään noin 35–40 cm. Juoksutussäännön tarkistamisella pystytään suurelta osin kompensoimaan ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyvien loppukesän ja syksyn matalien vedenkorkeuksien aiheuttamaa haittaa. Vesiluonnolle muutoksesta ei arvioida aiheutuvan haittaa.

Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty jo 1960-luvulla sekä myöhemmin 1970- ja 80-luvuilla. Pielisen juoksutuksen kehittämismahdollisuuksia ja säännöstelymahdollisuuksia sekä niiden vaikutuksia selvitettiin laajasti yhteistyössä luvanhaltijan, alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2006–2017. Nyt haettava muutos on kompromissi, jolla saavutetaan selvää hyötyä Pielisen käytölle, mutta ei käytännön haittaa alapuolisille vesistönosille. Lupahakemus on tiettävästi ensimmäinen vesitalousluvan muutoshakemus, joka perustuu 1.1.2014 voimaan tulleen vesilain ns. padotus- ja juoksutusselvityssäännökseen (VL 18:3a). Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017.

Lisätietoa Pielisen juoksutuksesta:

www.ymparisto.fi/saannostely/pielinen

Lisätietoja

Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199, teppo.linjama(at)ely-keskus.fi