Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Pienilläkin teoilla voidaan vaikuttaa lintuvesien kuntoon (Etelä-Savo) 

Etelä-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Lauri Puhakainen järjestää lintuvesille kunnostustoimenpiteitä, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan ympäristön tilaa. Puhakaisen mielestä olisi hyvä, jos ihmiset aktivoituisivat vesien kunnostukseen omilla koti- ja mökkijärvillään.  

Lintuvedet ovat yksi esimerkki kosteikoista, jotka ovat maailman uhanalaisimpia elinympäristöjä. Lintuvesiä kunnostetaan, jotta vesilintukannat eivät taantuisi. Etelä-Savon ELY-keskus vastaa maakunnan arvokkaimpien lintuvesien kunnostuksesta osana valtakunnallista HELMI-elinympäristöohjelmaa. ELY-keskuksen tilaamien toimien lisäksi jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa lintuvesien kuntoon.  

Tummapartainen mieshenkilö, jolla sinivalkoraitainen kesäpaita.

Lauri Puhakainen. Kuva: Juha Tanskanen

Lintuvesien kuntoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi hoitokalastuksella. 

- Särkikalojen määrä on merkittävä vesilintuja haittaava tekijä, sillä särkikalat vaikuttavat osaltaan rehevöitymiseen ja ne kilpailevat samasta ravinnosta kuin vesilinnut. Ne myös pöyhivät järvenpohjaa, jolloin vesi samentuu, mikä vaikeuttaa sukeltavien vesilintujen ravinnon etsintää, Puhakainen kertoo. 

Vesilintujen pesimäolosuhteita voidaan pyrkiä parantamaan raivaamalla puustoa luodoilta sekä rakentamalla pesälaatikoita. 

- Luodot ovat lokeille hyviä pesäpaikkoja ja lokit turvaavat myös muiden vesilintujen pesintää, kun ne puolustavat koloniaansa aggressiivisesti varsinkin siivekkäitä saalistajia vastaan. Puuston kasvaminen luodoille on kuitenkin haitallista lokkien pesinnälle, joten puustonraivaus voisi houkutella lokkeja paikalle.

Pesälaatikot puolestaan tarjoavat suojaisan pesimispaikan, joissa taantuneemmatkin lajit saattavat pesiä.  

- Etenkin yhdistettynä puustonraivaus ja pesälaatikot voivat olla tehokas tapa auttaa vesilintuja. Luodon raivaukseen tarvitsee maanomistajan luvan ja suojelukohteilla tulee muistaa alueen rauhoitusmääräykset, kertoo Puhakainen.

Kunnostustoimenpiteisiin voi kuitenkin olla haastavaa ryhtyä yksin ja lintuvesien hoitoa voikin lähteä edistämään esimerkiksi osakaskunnan kautta. Osakaskunnat voivat hakea ELY-keskukselta vesienhoitoavustuksia. 

Lintuvedet ovat uhanalaisia elinympäristöjä 

Lintuvesien tila on heikentynyt, sillä monet lintuvedet ovat ylirehevöityneitä ja kasvamassa umpeen. Tämän seurauksena myös suurin osa vesilintulajeista Suomessa on taantunut.  

- Lintuvedet ovat hyvin monimuotoisia paikkoja, sillä niillä elää runsas lintujen, kasvien ja selkärangattomien lajisto. Lisäksi lintuvedet vaikuttavat vesien laatuun ja ympäristöön, kun ne pidättävät ravinteita ja tasaavat tulvia, Puhakainen kertoo. 

Runsaasti rantakasvillisuutta ja vesistöä.

Etelä-Savon suurin lintuvesi Rantasalmen Putkilahti. Kuva: Lauri Puhakainen

Lintuvedet ovat tärkeitä vesilintujen pesinnän kannalta, mutta ne ovat myös lintujen muuton aikaisia levähdyspaikkoja. Monet linnut muuttavat Suomen kautta Venäjälle tai arktisille alueille ja ne käyttävät meidän lintuvesiä levähdysalueina kevät- ja syysmuutoilla. 

- Jos linnuilla menee hyvin, voi ajatella, että elinympäristökin on hyvässä kunnossa ja toisinpäin, sillä esimerkiksi ympäristömyrkyt ja hyönteiskato näkyvät lintukannoissa, Puhakainen kertoo. Vesilintukantoja saattavat heikentää myös vierasperäiset pienpedot 

Vesistöjen kuormitukseen kiinnitettävä huomiota 

Lintuvesien tilaan voidaan vaikuttaa samoin kuin muutenkin vesientilaan. Pitkälti se, mitä tapahtuu maalla, heijastuu myös vesiin.  

- Koska vesistö rehevöityvät ulkopuolelta tulevan ravinnekuorman ja kiintoaineksen takia, olisi tärkeää, että pystyttäisiin vaikuttamaan kuormitukseen, joka tulee esimerkiksi maataloudesta ja Etelä-Savossa etenkin metsätaloudesta, Puhakainen korostaa. 

Vesistöjen kuormitukseen voi kiinnittää huomiota omissa arkisissakin toimissaan. Esimerkiksi mökkiläisenä voi miettiä, mihin heittää käyttämänsä pesuvedet, jotta ravinteet eivät pääsisi vesistöihin. 

- Voi olla hukkaan heitettyä toimia vain pelkästään lintujärvellä ja kunnostaa sitä, jos rehevöitymistä ja kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ei saa poistettua, Puhakainen kertoo. 

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.  Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.  

Teksti: Liisamaija Rantanen