Navigointivalikko
Uutiset 2015

Uutiset 2015

Uutiset

Mikä ihmeen kevätkuoppa? (Pirkanmaan ELY-keskus)

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksista varhaiskeväällä puhuttaessa törmää väistämättä kevätkuoppaan. Kuoppaan kompastumisesta ei kuitenkaan ole pelkoa, sillä kevätkuopalla tarkoitetaan järven vedenkorkeuden alentamista talven ja alkukevään aikana, jotta järvessä olisi tilaa lumen sulamisvesille. Tilaa tarvitaan alapuolisen vesistön tulvavirtaamien pitämiseksi kurissa aiheuttamatta tulvavahinkoja järvien rannoilla. Voidaankin sanoa, että Porin ja muutenkin Kokemäenjoen alaosan tulvasuojelu alkaa Pirkanmaalta – jos Pirkanmaalla ei vesistöjä säännösteltäisi, jäisi Pori veden alle.

Useilla järvillä vesilupa pakottaa säännöstelyn hoitajaa tekemään kevätkuopan, jolla varmistetaan riittävä tulvasuojelu. Vedenkorkeuden alentaminen juoksuttamalla vettä luonnonmukaista määrää enemmän edistää samalla vesivoiman tuotantoa, koska tyypillisesti sähkön hinta on suurimmillaan talvella.

Sana "kuoppa" tulee siitä, että vedenkorkeuskäyrään tulee kevättalven aikana notkelma. Alla on esitetty Näsijärven havaitut vedenkorkeudet runsaslumisena talvena 2013, jolloin kuoppa on ollut reilun metrin suuruinen.

Kevätkuoppa on myös luonnollinen ilmiö, joka esiintyy kaikissa järvissä. Siis myös niissä järvissä, joita ei säännöstellä. Tämä selviää mm. katsomalla ympäristöhallinnon sivuilta Toisveden vedenkorkeuksia http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l354211001y/wqfi.html. Etenkin mediaanilla tehty keskiarvokäyrä antaa hyvän kuvan veden alentumisesta, mikä johtuu pakkasen aiheuttamasta vesien liikkeen hidastumisesta. Säännösteltyihin järviin verrattuna tämä alenema on yleensä huomattavasti vähäisempi.

Vaikka tulvasuojelu on välttämätöntä, on kevätkuopalla todettu myös monenlaisia haittoja: se muun muassa pienentää matalien lahtien vesitilavuutta ja siten heikentää järven happioloja, muuttaa rantakasvillisuuden koostumusta, heikentää tulvista hyötyvien rantakasvien olosuhteita sekä heikentää hauen lisääntymistä. Keväällä vedenkorkeuden nousu saattaa viedä mukanaan linnunpesiä.

Kevätkuoppien suuruudet Pirkanmaalla

Pirkanmaalla merkittävimmät säännösteltävät järvet ovat Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi, Kyrösjärvi ja Rauta-Kulovesi. Näistä järvistä Vanajavedellä on lupien puitteissa mahdollisuus tehdä suurin kevätkuoppa eli vedenkorkeus voidaan laskea talven aikana jopa 180 cm. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin luvat sallisivat. Vanajaveden, Pyhäjärven, Näsijärven ja Kyrösjärven kevätkuopat huitelevat keskimäärin 70 cm:n ja 100 cm:n välillä.

Tänä vuonna kevätkuopat jäävät tavallista lievemmiksi, koska tulvahuippu on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. Näsijärven vedenkorkeus alenee 15-20 cm maaliskuun puolesta välistä maaliskuun loppuun asti. Pyhäjärven vedenkorkeus alenee vielä viitisen senttiä kuun loppuun mennessä. Vanajavedellä ja Kyrösjärvellä vedenkorkeuden alin taso on jo saavutettu.

Ja mitä sitten tapahtuu tulevaisuudessa? Kevät on aikaistunut viimeisten vuosien aikana useilla viikoilla ja kevättulvat näyttävät jäävän lähes joka vuosi tavanomaista pienemmiksi. Jatkossa Pirkanmaan säännösteltävien järvien kevätkuoppia tehdään luultavasti edelleen lievinä, vaikka joinakin keväinä joudutaan kuitenkin varautumaan suurempiin tulviin. Yhä enemmän korostuvat tarpeet muuttaa säännöstelylupia vesiolosuhteita paremmin huomioon ottaviksi. Säännöstelyn kehittämistyölle on siis tilausta jatkossakin.

Lisää aiheesta:

Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/Vedenkorkeus/PIR.htm

Hydrologiset havainnot
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Diar Isid, p. 0295 036 188, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Alueellista tietoa