Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Maanparannusaineet vähentävät nopeasti maatalouden vesistökuormitusta – tulokset on koottu käytännönläheiseen oppaaseen

Maanparannusaineet vähentävät tehokkaasti ja nopeasti peltojen vesistökuormitusta. Kipsiä, kuitua ja rakennekalkkia on tutkittu kattavasti, erityisesti ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella vuosina 2019–2021. Tutkimusten tulokset on koottu käytännönläheiseen oppaaseen, jonka avulla viljelijä voi valita kullekin peltolohkolle sopivan maanparannusaineen.

Käsittelemällä peltolohkot maanparannusaineilla muutetaan pellon mururakennetta, minkä ansiosta maa-aines ja siihen sitoutunut fosfori pysyvät pellossa ja peltoviljelyn rehevöittävä vaikutus vähenee merkittävästi. Vesistöhyötyjen lisäksi peltolohko kestää myös paremmin erityyppisiä sääolosuhteita. Keväällä pelto kuivuu nopeammin ja kesäkautena se kestää selkeästi paremmin kuivia kausia. Maanparannusaineet valitaan peltolohkokohtaisesti.

Maanparannuskuitu

Maanparannuskuitua valmistetaan paperi- ja selluteollisuuden sivutuotteista joko kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla. Peltoon lisätään valmista kuitua kuivalannanlevitykseen sopivalla kalustolla, ja kuitu muokataan pintamaahan heti levityksen jälkeen. Kuidun vaikutus perustuu mikrobiologiaan, sillä kuidun hiili on mikrobien ruokaa. Hajottaessaan kuitua mikrobit erittävät liima-aineita, jotka yhdessä maahan muodostuvan sienirihmaston kanssa parantavat maamurujen kestävyyttä. Tämän seurauksena maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutuminen pellolta vähenee.

Kipsi

Pellon kipsikäsittely vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. Kipsin vesiensuojeluvaikutus on parhaimmillaan savipelloilla, joilla se saa aikaan maahiukkasten ryhmittymistä isommiksi mikromuruiksi. Kipsi myös voimistaa fosforin sitoutumista maahiukkasten pinnoille, pitäen fosforin kuitenkin kasveille käyttökelpoisena. Kipsi vähentää sekä maa-ainekseen sitoutuneen, että liuenneen fosforin huuhtoutumista. Vesiensuojeluvaikutusten lisäksi osa kipsiä käyttäneistä viljelijöistä on kertonut myös maan rakenteen parantuneen. Kipsin vaikutus on välitön ja silmin nähtävissä: valumavedet kirkastuvat. Kipsin teho kestää parhaimmillaan yli viisi vuotta.

Rakennekalkki

Rakennekalkki on savimaille soveltuva maanparannusaine, jossa peltomaa käsitellään sammutettua tai poltettua kalkkia sisältävällä kalkitusaineella.  Rakennekalkitus eroaa tavallisesta kalkituksesta siten, että pH:n noston lisäksi sillä pyritään nopeasti ja pitkäaikaisesti vaikuttamaan savimaan mururakenteen parantamiseen. Rakennekalkitus parantaa maan muokkautuvuutta ja rakennekalkittu peltolohko kuivuu nopeammin keväällä sekä liettyy vähemmän kuin kalkitsematon. Rakennekalkki parantaa kylvöalustaa savimaan murustumisen ansiosta ja tasalaatuisempi pintamaan murujakauma puolestaan vähentää haihduntaa, josta on etua erityisesti kuivina ajanjaksoina.

Maanparannusaineiden käyttöä selvittävä opas on toteutettu Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun, Pyhäjärvi-instituutin, Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen ja ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Lue lisää: