Navigointivalikko
Vesitilanne - ingressi

Vesitilanne

ELY-keskukset seuraavat vesistöjen vedenkorkeuksia ja veden laatua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. ELY-keskukset ohjaavat ja kehittävät vesistöjen säännöstelyä.

Tietoa vesitilanteesta:


Alueellista tietoa


TIETOA ALUEELTA
 

Vesitilanne - Lappi

Lapin ELY-keskuksen tulvasivut 2020

Lapin ELY-keskuksen tulvaorganisaatio on valmistautunut kevään tulvatilanteeseen. ELY-keskuksen tulvantorjuntaorganisaatio vastaa alueellaan tulvatilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta, ennakkotoimista ja viranomaisyhteistyön järjestämisestä. Mahdolliset pelastustoimenpiteet kuuluvat pelastusviranomaisille.

Lapin ELY-keskukseen voi ottaa yhteyttä tulva-asioissa sähköpostitse osoitteeseen: tulvat.lappi@ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskuksen asiantuntijat tulvatilanteessa:

  • Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282
  • Vesitalousasiantuntija Juha Kuivalainen puh. 0295 037 391
  • Vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen puh. 0295 037 406

Lapin ELY-keskus on yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa julkaissut useita tiedotteita kevään aikana. Linkit tiedotteisiin:

Lapin tulvakokoukset

Viranomaiset tekevät laajasti yhteistyötä ja suunnittelevat etukäteen toimenpiteitä tulvavahinkojen torjumiseksi. Lapin ELY-keskuksen koolle kutsumia Lapin tulvakokouksia pidetään huhti-toukokuussa viranomaisten kesken. Korona-tilanteesta johtuen kokoukset on järjestetty etäyhteydellä Teams-kokouksina. Osanottajia kokouksissa on kaikista keskeisistä organisaatioista, joita tulvatilanne koskettaa. Muistiot kokouksista:

Ohjeita kiinteistönomistajille tulviin varautumiseksi

Kiinteistöjen omistaja voi varautua kevään tulvatilanteeseen seuraamalla aktiivisesti tiedotteita, hankkimalla tarvittaessa suojaustarvikkeita ja siirtämällä irtaimen omaisuuden pois tulva-alueelta. Pelastuslaitoksen ja kuntien resurssit eivät riitä akuutissa tilanteessa suojaamaan kaikkia yksittäisiä kiinteistöjä samanaikaisesti. Ohjeita varautumiseen löytyy seuraavista paikoista:

Tulvatilanne Lapissa keväällä 2020

Lapissa lumen vesiarvot olivat koko talven poikkeuksellisen korkeat ja lunta oli laajoilla alueilla paljon. Näin suuria havaintoja ei ole ollut aiemmin 60 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Suurien tulvavahinkojen riski kasvoi suureksi eri puolilla Lappia. Sen sijaan jääpatotulvariski oli ohuiden jäiden vuoksi tänä vuonna pieni kaikilla vesistöalueilla, eikä jääpadoista aiheutuvia tulvia syntynyt.  Lopulta pitkä ja poutainen sulamiskausi ja kylmä jakso hidastivat lumen sulantaa ja tulvat pysyivät aiempien ennätysten alapuolella. Suurimmat sateet saatiin monilla alueilla vasta sitten, kun tulvat olivat jo kääntyneet laskuun.

Haastavin tulvatilanne koettiin Rovaniemellä, jossa lopulta toteutui yhtä suuri tulva kuin vuosina 1973 ja 1993. Tulvan toistuvuudeksi arvioitiin noin kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Tulvatilannetta saatiin helpotettua Kemijoen säännöstelyn avulla siten, että tulva nousi vain hieman vahinkorajan yläpuolelle. Suurin virtaama oli 31.5. Vajajaskosken havaintoasemalla, jolloin se oli 4050 m3/s. Vedenkorkeus oli Lainaan havaintoasemalla korkeimmillaan korkeudessa N2000+77,62 metriä. Laajemmilta vahingoilta vältyttiin hyvin tehtyjen tilapäisten suojausten ansiosta, mutta joitakin vahinkoja tuli erityisesti jokivarsien mökeille ja tiestölle, lisäksi jätevedenpumppaamoita jouduttiin sulkemaan.

Taulukko: Tulvavuosien suurimmat vedenkorkeudet ja virtaamat Rovaniemellä

Tulvavuosi

Vedenkorkeus
Lainas (N2000+m)

Virtaama
Valajaskoski (m3/s)

1973

77,78

3979

1993

77,68

4207

2020

77,62

4147

Kittilässä Ounasjoen vedenkorkeus oli monta päivää muutaman sentin vahinkorajan alapuolella. Korkeimmillaan Ounasjoen virtaamat olivat 31.5., jolloin kirkonkylän havaintoasemalla mitattiin vedenkorkeudeksi N2000+177,07 metriä. Tulva oli samankokoinen kuin vuonna 2012 tulvassa, mutta jäi selvästi vuoden 2005 tulvaa pienemmäksi. Laajemmilta tulvavahingoilta vältyttiin.

Ivalojoella tulva jakaantui yhden suuren tulvan sijasta kahteen pienempään tulvahuippuun. Suurimmillaan tulva oli 3.6, jolloin vedenkorkeus oli Ivalossa korkeudessa N2000+122,67 metriä ja virtaama Pajakosken havaintoasemalla oli 773 m3/s. Tulva oli 2000 luvun tulvista kolmanneksi suurin. Tulvahuipun suuruus jäi vuoden 2000 tulvaa pienemmäksi, jolloin virtaama oli 900 m3/s ja se jäi selvästi pienemmäksi kuin vuonna 2005, jolloin virtaama oli 1 045 m3/s.  Tulvapenkereet pelastivat jälleen Ivalon laajemmilta tulvavahingoilta.

Myös Tornionjoella ja Muonionjoella tulvavirtaamat kasvoivat suureksi. Tulvahuippu koettiin Muonionjoella 9.6 ja Tornionjoella 11.6. Pitkä sulamiskausi ja viileä sää hidastivat lumen sulantaa siten, että tulva lopulta jäi vain hieman tavanomaista kevättulvaa suuremmaksi. Ongelmia aiheutui lähinnä tiestölle. Muonionjoen tulvan vuoksi Suomen ja Ruotsin välinen tie Karesuvannossa oli kiinni muutaman päivän.

Tenojoella myös koettiin tavanomaista kevättulvaa suurempi tulva. Virtaama Tenojoen Alakönkäällä oli suurimmillaan 8.6, jolloin se oli 2507 m3/s. Suurin virtaama Alakönkään havaintoasemalla on vuodelta 1968, jolloin se oli 2735 m3/s. Tämän vuoden tulva oli mittaushistorian kolmanneksi suurin tulva. Myös Utsjoen havaintoasemalla mitattiin yksi havaintohistorian suurimmista virtaamista. Tenojoen tulva ei kuitenkaan aiheuttanut suurempia tulvavahinkoja.

Valtakunnallisella tulvatilanne-sivuilla voi seurata vesistöennusteita. Ennusteet päivittyvät muutaman tunnin välein. Lisäksi Tulvakeskuksen sivuilta löytyvät ennustukset ja varoitukset tulvista:

Tulvan leviämisalueita voi tarkastella ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelusta:

Lapin tulva-asioita Twitterissä

Rovaniemi, Lainaanranta 31.5.2020. Kuva Lapin ELY-keskus.

Rovaniemi, Lainaanranta 31.5.2020. Kuva Lapin ELY-keskus.

Ota yhteyttä