- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2013
Koulutusportti-järjestelmä vakiinnutetaan (Uudenmaan ELY-keskus)
- Vaikka Koulutusportti-projektin päätöstilaisuus järjestetään nyt, projektin toiminta kestää vuoden loppuun, projektipäällikkö Ilona Korhonen huomautti kerratessaan projektin toimintahistoriaa viime viikolla järjestetyssä tilaisuudesssa.
Projekti päättyy, mutta Koulutusportti-järjestelmän toiminta jatkuu: työ- ja elinkeinoministeriöön perustettava Kotouttamisen osaamiskeskus jatkaa sen kehittämistyötä. Osaamiskeskuksen toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa kahden miljoonan euron vuosittaisen budjetin turvin. Osaamiskeskus hoitaa usean eri ministeriön töihin liittyviä tehtäviä. Kotouttamisen osaamiskeskus työstää ja levittää kotouttamiseen liittyvää tietoa ja kokoaa ja kehittää erilaisia asiantuntijaverkostoja.
- Koulutusportti-järjestelmää varten on olemassa jo rahoitus, erityisasiantuntija Jaana Suokonaukio TEMistä vakuutti.
Johtaja Petri Knaapinen Uudenmaan ELY-keskuksesta oli mielissään siitä, että ESR-rahalla kustannettua projektia ollaan nyt juurruttamassa.
TE-toimistojen työvoimapalvelujen tietojärjestelmän henkilörekisteri (URA-järjestelmä) on tarkoitus kytkeä Koulutusportti-järjestelmään.
- Se on tärkeä juttu, se tukisi TE-toimistojen työtä, Knaapinen totesi.
Suureen tarpeeseen
Koulutusportti-projekti luotiin tarpeeseen: pääkaupunkiseudun TE-toimistojen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä kasvoi tasaisesti, mutta työvälineet eivät kehittyneet samaa tahtia. Korhonen muisteli, miten asiakas- ja koulutustietoja välitettiin faksitse, excel-taulukoilla ja kirjepostitse, eikä koulutukseen jonottavien asiakkaiden määrästä ollut saatavissa tilastotietoja. Oli selvää, että kielikoulutukseen ohjaamista piti nopeuttaa ja tehostaa, ja siihen tarvittiin oma projekti.
Projektin päätehtävä on ollut sähköisen koulutuspaikkojen varaus- ja opiskelijatietojen hallintajärjestelmän luominen pääkaupunkiseudun TE-toimistojen virkailijoiden, kielitaidon alkutestaajien ja suomen kielen kouluttajien käyttöön. Mutta se on saanut aikaan paljon muutakin. Se on esimerkiksi tuotteistanut kotoutumispalveluja tuottamalla monikielistä, yhdenmukaista asiakasmateriaalia pääkaupunkiseudun TE-toimistoille alkuvaiheen ohjaustyön tueksi. Se on myös koordinoinut tiettyjen ESR toimintalinja 2 hankkeiden yhteistyötä.
Sähköistä järjestelmää on vuosien varrella kehitetty toimivammaksi ja toimivammaksi ja se on otettu käyttöön pääkaupunkiseudun ulkopuolella Varsinais-Suomen, Hämeen ja Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan TE-toimiston Vaasan toimipisteissä. Järjestelmää käytetään edellä mainituilla alueilla myös 33 oppilaitoksessa. Järjestelmä toimii reaaliaikaisena tiedonvälityskanavana suomen kielen kouluttajien, kielitaidon alkutestaajien ja TE-toimiston virkailijoiden välillä.
Päätöstilaisuudessa julkistettiin kaksi kotoutumiskoulutuksen jälkeistä opiskelijoiden sijoittumista koskevaa selvitystä.
- Toimenpiteiden ja palvelujen järjestämiseen tarvitaan yhä enemmän resursseja, sillä kotoutuminen on pitkä prosessi, projektikoordinaattori Jarno Ruotsalainen summasi selvitysten tuloksia esitellessään.
Selvitykset löytyvät näistä osoitteista:
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumispolut
http://www.doria.fi/handle/10024/92660
Vuosi kotoutumiskoulutuksen jälkeen
http://www.doria.fi/handle/10024/92665
- Julkaisupäivä
- 9.10.2013