Navigointivalikko

Alueellista tietoa

Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla.

Marraskuun alusta asti kertynyt ennätysmäisen suuri, vetisessä muodossa tullut kokonaissademäärä on aiheuttanut talven aikana jatkuvia tulvaongelmia Kokemäenjoen vesistössä. Helmikuun runsaat sateet ja kaksi edellistä tulvaviikonloppua ovat saaneet myös merkittävimmät säännöstellyt järvet kääntymään voimakkaaseen nousuun. Juoksutuksia on ollut pakko rajoittaa Loimijoen tulvahuippujen aikana Huittisten alueen merkittävien tulvavahinkojen estämiseksi.

Helmikuun aikana Kokemäenjoen vesistöalueella on satanut jo yli 100 mm, kun kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 40 mm ja sekin tavallisesti pääosin lumena. Järvien juoksutuspienennyksistä huolimatta Kokemäenjoen keskiosan alavat alueet tulvivat jälleen laajasti viime viikonloppuna. Tilanteeseen ei näy nopeaa helpotusta, koska Loimijoen ja muiden sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suunnasta järvien vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.

Tulvanäkymä Kokemäenjoella. Veden keskellä on rakennuksia.

Tulva oli saartanut rakennuksia Kokemäenjoen keskivaiheilla tiistaina 25.2.2020. Kuva: Ilkka Myllyoja

Vesistöalueen järvet ovat selvästi korkeammalla kuin tähän aikaan yleensä. Säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on pääsääntöisesti keskimääräistä kevättulvaa korkeammalla. Useassa järvessä vedet ovat korkeammalla kuin koskaan helmikuun lopussa mittaushistorian aikana. Esimerkkejä keskeisten järvien korkeuksista verrattuna ajankohdan keskiarvoihin:

  • Iso Tarjannevesi +80 cm
  • Kyrösjärvi +65 cm
  • Mallasvesi, Längelmävesi +50 cm
  • Vanajavesi +60 cm
  • Kukkia +45 cm
  • Tammelan Pyhäjärvi +35 cm
  • Lammin Pääjärvi +25 cm

Esimerkiksi Muroleenkosken virtaama on nyt 100m3/s suurempi, kuin keskimäärin tähän aikaan. Näsijärvelle, Tampereen Pyhäjärvelle ja Hämeenlinnan Alajärvelle on lumen puutteen johdosta haettu poikkeuslupa, jolloin säännöstelyluvan mukaista kevätkuoppaa ei tehdä. Vaikka Näsijärvellä ja Vanajavedellä on pyritty juoksuttamaan suuria määriä, jotta järviin jäisi tilaa varastoida vettä mahdollisen hyydeongelman sattuessa, pinnat ovat nousseet korkealle. Tampereen tuntumassa Näsijärvi on 55 cm ja Pyhäjärvi n. 45 cm keskimääräistä korkeammalla.

– Kun suuret järvet ovat näin helmikuun lopulla poikkeuksellisesti ilman jääpeitettä, voi syntyä illuusio, että vedet ovat matalalla. Kesäisiin vedenkorkeuksiin nähden näin onkin, mutta tavallisesti järvet ovat tähän aikaan jäässä, jolloin vedenkorkeutta ei pääse havaitsemaan, huomauttaa vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Tulvanäkymä Kokemäen joella. Veden keskellä on puita ja lato.

Tulvanäkymä Kokemäenjoen keskivaiheilta tiistaina 25.2.2020. Kuva: Ilkka Myllyoja

Hyydeongelmat edelleen mahdollisia

Vesistön merkittävimpien säännösteltyjen järvien pinnan nousu on aiheuttanut sen, että Kokemäenjoen jäädyttäminen juoksutuksia rajoittamalla olisi nykytilanteessa erittäin vaikeaa ilman säännöstelyrajojen merkittäviä ylityksiä ja vahinkoriskin kasvattamista järvialueella. Järviin virtaavan veden määrä pysyy talven sadekauden jäljiltä vielä pitkään suurena ja järvistä pois virtaavan veden merkittävä pienentäminen nostaisi vedenkorkeuksia nopeasti.

– Joen mahdollinen jäädyttäminen vaatisi yli 10 asteen pakkasen useamman päivän ajaksi, ja lisäksi virtaaman laskemista Kokemäenjoen alaosalla alle 200 kuutioon sekunnissa muutamaksi päiväksi nykyisestä yli 600 kuutiosta. Tämä on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Viikonlopun jälkeen alkaneen kylmemmän jakson kesto ja tuuliolosuhteet ratkaisevat sen, miten suureksi hyydetulvariski lopputalven aikana kasvaa. Veden lämpö on laskenut parin viime päivän aikana jäätymispisteen tuntumaan, joten jonkinlaista jäänmuodostusta on lähipäivinä todennäköisesti nähtävissä. Kevättalvella hyydetulvariski ei onneksi ole enää yhtä suuri kuin alkutalvella, koska aurinko lämmittää jo hyvin päivisin, ja mahdollisia hyyteenmuodostuspäiviä ei ole enää kovin paljon jäljellä. Jatkonäkymiä helpottaa myös se, ettei sääennusteissa näy tällä hetkellä juurikaan lisäsateita.

Lisätietoja

Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Juha-Pekka Triipponen, 0295 022 953

Pirkanmaan ELY-keskus:
Harri Mäkelä, 0295 036 359 (ei tavoitettavissa pe 28.2.)
Ari Nygren, 0295 036 363

Hämeen ELY-keskus:
Merja Suomalainen, 0295 025 161

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)