Navigointivalikko

Alueellista tietoa

Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka viime aikojen poutapäivät ja pakkasyöt ovat tuoneet helpotusta.

Talven sateet ovat olleet Kokemäenjoen valuma-alueella yli 1,5-kertaisia tavanomaisiin talviin verrattuna. Sateet ovat tulleet pääsääntöisesti vetenä ja yksittäiset lumikertymät ovat sulaneet nopeasti. Koska talvella ei ole haihduntaa, sateet valuvat maakerrosten läpi tai maanpinnalla ja jatkavat suoraan jokiin ja järviin.

Taulukossa on sademäärät Loimijoella sekä kolmella Pirkanmaan reittialueella marraskuusta 2019 helmikuuhun 2020 (suluissa vuosien 1971-2018 keskiarvo):

 

Marras

Joulu

Tammi

Helmi

Yhteensä

Loimijoen valuma-alue

96 (57)

79 (53)

58 (46)

103 (31)

336 (187)

Vanajaveden valuma-alue

90 (54)

74 (48)

49 (44)

65 (31)

278 (177)

Näsijärven reitti

109 (54)

68 (49)

63 (45)

52 (30)

292 (178)

Ikaalisten reitti

117 (59)

66 (54)

71 (48)

76 (33)

330 (194)

Sateiden seurauksena luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Vedenkorkeudet ovat laajasti tavanomaisia kevättulvia korkeammalla, ja monin paikoin nousun ennustetaan jatkuvan edelleen.

– Vanhimmat havainnot vedenkorkeudesta Pirkanmaalla ovat 1860-luvulta, eikä mittaushistoriassa ole maaliskuun alussa koskaan mitattu näin suuria vedenkorkeuksia, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.

Taulukossa on Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet 8.3.2020 ja suluissa on erotus pitkän ajan keskiarvoon. Korkeudet ovat metrejä merenpinnasta (N2000-korkeusjärjestelmässä). Lyhenteet: s=säännöstelty, lt=luonnontilainen.

Järvi

Vedenkorkeus

Näsijärvi, Tampere (s)

95,82 (+0,69)

Pyhäjärvi, Näppilä (s)

77,46 (+0,51)

Vanajavesi, Toijala (s)

79,72 (+0,54)

Kyrösjärvi (s)

84,02 (+0,71)

Kukkia, Pälkäne (lt)

87,28 (+0,43)

Längelmävesi, Kaivanto (lt)

84,88 (+0,48)

Keurusselkä (lt), Mänttä

106,45 (+0,77)

Kitusjärvi, Virrat (lt)

116,74 (+0,32)

Tarjannevesi, Visuvesi (lt)

97,01 (+0,71)

Toisvesi (lt)

98,86 (+0,56)

Vähäisen lumikertymän vuoksi Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin helmikuun alussa aluehallintovirastolta poikkeuslupa, jotta pakollista kevätkuoppaa ei tarvitse toteuttaa.

– Poikkeuslupien turvin on pystytty estämään tulvavahinkoja Kokemäenjoella. Ilman poikkeuslupia juoksutuksia ei olisi voitu pienentää Kokemäenjokeen yhtyvän Loimijoen virtaamahuippujen aikana. Sateet kasvattavat Loimijoen virtaamaa ja voivat vaikuttaa Kokemäenjoen virtaamaan jopa kymmeniä prosentteja, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Uudella Näsijärven poikkeusluvalla varaudutaan entistä pahempiin tulviin

Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä on nykytilanteessa haastavaa pitää vedenkorkeudet sallituissa rajoissa ilman juoksutusten nostamista, jos sateet tulevat edelleen vetenä ja sademäärät ovat suuria. Nykyistä suuremmat juoksutukset puolestaan voisivat aiheuttaa tulvavahinkoja sekä Kokemäenjoen yläosassa, esimerkiksi Kiikan seudulla Sastamalassa, että keskiosassa Huittisten ja Kokemäen kaupungeissa.

– Jo nyt Kokemäenjoen keskiosalla on ollut laajoja peltoalueita veden vallassa. Jos virtaamat kasvavat entisestään, uhattuna on kymmeniä ellei satoja asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen.

Pirkanmaan ELY-keskus on hakenut tilanteen vuoksi aluehallintovirastolta lupaa poiketa Näsijärven säännöstelyluvasta. Poikkeuslupa mahdollistaisi säännöstelyrajan ylittämisen ja samalla juoksutuslisäysten välttämisen.

– Poikkeusluvalla varaudutaan tilanteeseen, jossa vesisateita tulisi edelleen. Säännöstellyissä järvissä vedenkorkeudet ovat jo lähellä ylintä sallittua luvan mukaista korkeutta. ELY-keskuksen hakemaa poikkeuslupaa on tarkoitus käyttää vain, jos tilanne pahenee nykyisestä eli sateita tulee edelleen suuria määriä, sanoo Isid.

Kyröskosken voima sen sijaan hakee Kyrösjärvelle jatkoa aikaisemmin saatuun poikkeuslupaan, jotta juoksutus voi jatkossakin olla lupaehtoja suurempi. Suuremman juoksutuksen myötä vedenkorkeus laskee nopeammin, mikä parantaa mahdollisuuksia varautua sateiden aiheuttamiin vedenkorkeuden nousuihin kevään aikana.

Tällä hetkellä tulvatilanne on helpottanut sateettomien päivien ja yöpakkasten myötä, mutta alkaneelle viikolle ennustetaan jo uusia sateita. Tilannetta seurataan tiiviisti.

Kuuleminen Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyluvan pysyvästä muuttamisesta

Nykyisiin säännöstelylupiin ollaan tekemässä pysyviä muutoksia kevään osalta. Hakemusten tarkoituksena on lisätä joustavuutta vesistöjen säännöstelyyn varsinkin keväisin. Säännöstelylupien haltijat ovat jättäneet hakemukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jo syksyllä 2018. Näsijärven hakemuksesta vastaa Näsijärven säännöstely-yhtiö ja Pyhäjärven hakemuksesta Pirkanmaan ELY-keskus.

Aluehallintovirasto kuuluttaa hakemuksista parhaillaan ja ne ovat 27.3.2020 asti nähtävänä sähköisesti osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Suorat linkit:

Lisätietoja

Pirkanmaan ELY-keskus:
johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, 0295 036 188
vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, 0295 036 359

Varsinais-Suomen ELY-keskus:
johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, 0295 022 953

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)