Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Ilmastovaikutusten arviointi on tulossa vahvemmin osaksi kaavoitusta (Pirkanmaa)

Kehitimme kaavoitusten ilmastovaikutusten tarkistuslistatyökalu KILVAn. Lisäksi selvitimme, miten ilmasto näkyy tällä hetkellä yleiskaavojen taustatyössä Pirkanmaalla ja muualla Suomessa.

Kolme kuvaa, joissa erilaiset hulevesien hallintaratkaisut.Sademäärien lisääntyessä hulevesien hallintaratkaisujen merkitys kasvaa sekä taajamatulvien ehkäisemiseksi että haitta-aineiden puhdistamiseksi hulevesistä. Yksi Suomen suunnannäyttäjistä on Lahden kaupunki, jonka Hennalassa on kehitetty luonnonmukaisia hulevesien hallintaratkaisuja.

Ilmastovaikutusten arviointi on tulossa vahvemmin osaksi kaavoitusta. Kehittämistyötä on tehty jo aiemmin, mutta erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on kytkemässä ilmastoteemaa osaksi sekä kuntien kaavoitustyötä että tätä myötä ELY-keskusten alueidenkäytön tehtäviä.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa on kehitetty kaavoitusten ilmastovaikutusten tarkistuslistatyökalu KILVA. (ymparisto.fi/KILVA). Kehitystyön yhteyteen tehtiin tilannekatsaus siihen, millä tavalla ilmasto tällä hetkellä näkyy yleiskaavoissa. 

Nyt julkaistussa selvityksessä havaitaan, että ilmastonäkökulmia on huomioitu yleiskaavojen taustatyössä kattavasti. Kehittämisen tarvetta on siinä, että selvityksissä tunnistetut näkökulmat siirtyisivät eteenpäin kaavaratkaisuihin tai niiden perusteluihin. Ilmastovaikutuksiin liittyy myös paljon epävarmuuksia, jolloin aina ei välttämättä voida suoraan laskennallisesti osoittaa, mikä on kaikkein paras ratkaisu.

Miten ilmastoasiat on huomioitu kaavoissa?

Yleisimmin ja laajimmin ilmastokysymyksiä oli käsitelty kaikkein suurimpien kaupunkien yleiskaavoissa. Ilmastonmuutoksen hillintä tuli selvityksessä jonkin verran enemmän esiin kuin sopeutuminen.

Toisaalta sopeutumisen ratkaisuja käsiteltiin usein konkreettisemmalla tasolla. Sopeutumiseen oli kiinnitetty huomiota erityisesti rannikolle sijoittuvissa suunnitelmissa ja tulvariskialueilla.

Viherrakenteella on tärkeä merkityksensä sopeutumiselle, mutta se voi erityisesti laajemmilla metsäalueilla olla osa myös hiilinielujen turvaamista. Aineistossa viherrakenteen tärkeys ilmastokysymyksissä nousi esiin odotettua vähemmän. Olisikin tarvetta tunnistaa viherrakenteen merkityksiä varsinkin sopeutumiselle sekä luonnonsuojelun että rakennetun ympäristön sopeutumiskyvyn edistäjänä.

Viisi yleisimmin tunnistettua ilmastoteemaa yleiskaavoissa

1. Energiantuotanto ja energiatehokkuus

Erityisesti rakennusten energiatehokkuus nostettiin aineistossa esiin, mutta yksittäisiä mainintoja tehtiin myös infran kokonaisvaltaisesta tehokkuudesta. Uusiutuva energian mahdollistaminen oli esillä taustatavoitteena laajasti. Joissakin kaavoissa oli myös esim. osoitettu kaavamerkinnällä uusiutuvalle energialle soveltuvia alueita.

2. Kulkutapajakauma ja kestävä liikkuminen

Liikennejärjestelmäasioihin liittyvä kysymyksiä käsiteltiin useimmin nimenomaan kulkutapajakauman painotuksiin sekä kevyen liikenteen edellytysten parantamisen keinoin. Sen sijaan suora liikenteen päästöjen vähentäminen tai reittien pituuksien optimointi nousi esiin vähemmän.

3. Yhdyskuntarakenteen eheys

Yhdyskuntarakenteen eheys nimenomaan ilmastonäkökulmana kytkeytyi kaava-aineistoissa liikennekysymyksiin, ajatukseen olemassa olevan infran (esimerkiksi vesihuollon) hyödyntämisestä uuden rakentamisen sijaan sekä palvelujen saavutettavuuteen. Myös täydennysrakentaminen nousi esiin. Eheyttä mitattiin lähinnä erilaisiin aluetehokkuuslukuihin peilattuna.

4. Hulevedet

Hulevesikysymyksiä käsitellään lähtökohtaisesti kaikissa kaavoissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tässä selvityksessä katsottiin selvitykset, joissa kiinnitettiin huomiota sademäärien kasvamiseen tai muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin. 

5. Tulvariskit

Tulvariskien hallintakysymyksissä ilmastonmuutos tunnistettiin aineistoissa selkeimmin. Tulvariskikysymyksissä kiinnitettiin huomiota erityisesti tulevaisuuden vesimääriin ja vesimäärien ajoittumisen muutoksiin sekä rakentamisen ohjaamisen tulvariskialueiden ulkopuolelle.

Jatkoaskelia ilmastovaikutusten arvioinnin kehittämiseen

Selvityksessä tunnistettiin myös tulevaisuuden kehittämistarpeita ja jatkoaskelia, joilla kaavoituksen ilmastovaikutusten arvioinnissa päästäisiin eteenpäin. Näitä jatkoaskelia ovat:

  1. Tunnistaa, että ilmasto voi olla osa joka tapauksessa tehtäviä taustaselvityksiä - aina ei tarvitse tehdä kokonaan uutta selvitystyötä.
     
  2. Kehittää kaavahierarkian ja kaavatasojen välisen ohjausvaikutusten tunnistamista. Tahtotilan ilmastonmuutoksen huomioimisesta tulisi siirtyä tasolta toiselle, aina rakentamisen ohjaukseen saakka.
     
  3. Kehittää tietoa ja linjauksia siitä, mikä on riittävää ilmaston huomioon ottamista eri tilanteissa.
     
  4. Lisätä myös ELY-keskusten alueidenkäytön asiantuntijoiden osaamista ilmastokysymyksissä.
     
  5. Koota ja kehittää ilmastoon liittyviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
     
  6. Riskinarvioinnin tekeminen ja varsinkin haavoittuvuuksien kartoittaminen auttaisivat sopeutumisen työn käynnistämisessä.
     
  7. Ilmastotiedon soveltamista paikallisiin olosuhteisiin ja esim. käytännön tietokortit siitä, mitkä tekijät altistavat tietyn kohteen ilmastoriskille, tarvittaisiin.
     
  8. Myös kaavakarttoihin perustuvaa, tarkempaa yhteisvaikutusten ja vaikutusketjujen tarkastelua olisi tärkeä tehdä.
  9. Yhteyttä YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön olisi tarpeen tarkastella.

Lisätiedot

https://ymparisto.fi/KILVA

Julkaisu: Ilmastonmuutos yleiskaavoissa ja ELY-keskusten kaavalausunnoissa. Tilannekatsaus.