Navigointivalikko

Alueellista tietoa

Helmi-ohjelman avulla säilytetään luonnon monimuotoisuutta (Keski-Suomi)

Valtakunnallinen Helmi-ohjelma jalkautuu myös Keski-Suomeen. Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa ja ympäristöministeriön koordinoimassa hankkeessa uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä autetaan säilymään. Tänä vuonna tehdään toimenpidesuunnitelmia, selvityksiä ja inventointeja sekä ryhdytään jo suojelu-, kunnostus- ja ennallistamistoimiinkin. Alueilla toiminnasta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus.  

Helmi-ohjelmassa keskitytään suojelemaan ja säilyttämään soita, lintuvesiä ja kosteikkoja, perinnebiotooppeja, lehtoja ja harjuluontoa sekä ranta- ja vesiluontoa, kuten hiekkarantoja. Vuonna 2020 ohjelmalle on myönnetty valtakunnallisesti 42 miljoonaa euroa. Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat avaavat tässä Helmi-ohjelman näkymiä maakunnallisesti. 

Luontoarvoltaan merkitykselliset suot tunnistettu 

Suoluonto on yksi eniten heikentyneistä elinympäristöistämme. Suoluonnon alamäen pysäyttäminen on yksi Helmi-ohjelmaan päätavoitteista.  

– Keski-Suomen suojelemattomat luontoarvoiltaan merkittävät suot on tunnistettu sekä maakuntakaavassa että valtakunnallisessa soidensuojelun täydennysehdotuksessa. Näiden arvokkaiden soiden suojeluun on varattu rahaa ja ensimmäiset suojelupäätökset on tehty, kertoo ostoneuvottelija Jouni Leminen.  

Lintuvesien ja kosteikkojen säilyminen on monen lajin säilymiselle välttämättömyys 

Punasotkat, heinätavit, nokikanat ja monet kahlaajalinnut. Siinä esimerkkejä kosteikkojen vesilinnuista, joista puolet on uhanalaisia pääosin elinalueiden rehevöityminen ja umpeenkasvun seurauksena.   

– Suojelutyö on aloitettu tekemällä kohteille linnustoselvitykset, jotka toimivat pohjana kunnostustoimien suunnittelulle. Lisäksi se mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden seuraamisen, toteaa lintuvesikoordinaattori Ilona Helle.  

Mahdollisia kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, vieraspetopyynti tai hoitokalastus. Myös laidunnus voi olla joillekin kohteille hyvä hoitomuoto. 


Naurulokkiyhdyskuntien elvyttäminen kosteikkokohteilla on tärkeää, sillä ne antavat suojaa  muulle pesimälajistolle tehokkaan pesäpuolustuksensa avulla. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus

Perinnebiotoopit ja lehdot vaativat ihmiskäden hoitoa  

Perinnebiotooppeja eli perinneympäristöjä ovat niityt, hakamaat ja metsälaitumet.  

– Kun tiedot perinneympäristökohteista saadaan ajan tasalle, pystytään seulomaan kohteet, joiden luontoarvot ovat heikkenemässä hoidon puutteen vuoksi. Näille kohteille pyritään järjestämään hoitoa, kuten raivauksia, laidunnusta tai niittoa. Nämäkin toimenpiteet ovat maanomistajille vapaaehtoisia ja suunnitellaan yhteistyössä heidän kanssaan, kuvailee luonnonsuojelun asiantuntija Jukka Mattlar.   

Koska lehtokohteet ovat Keski-Suomessa pienialaisia, hoidon suunnittelukin on pienipiirteistä. Kesällä 2020 kartoitetaan hoidosta hyötyviä kohteita, mikä jälkeen toimista sovitaan maanomistajien kanssa. Työt tullaan toteuttamaan etupäässä metsurityönä. Kuusettuminen aiheuttaa haitallista varjostusta jalopuille ja muille lehtokasveille, ja neulaskarike myös happamoittaa lehtojen maaperää. 

– Lehtojen hoito aloitetaan Keski-Suomessa jalopuustoisista lehdoista. Näitä ovat metsälehmusta, vaahteraa tai meillä harvinaista vuorijalavaa kasvavat lehdot, jotka painottuvat eteläiseen Keski-Suomeen, luonnonsuojelun asiantuntija Elina Lehtinen tarkentaa.  

Jäljellä olevien harjurinteiden kasvustoja uhkaa metsätalous 

Harjumuodostumien metsäluonnon tilanne on heikentynyt etenkin soranoton ja intensiivisen metsätaloustoiminnan takia. Harjumetsien ahdinkoon liittyy myös metsäpalojen ja kulotuksen väheneminen, jolloin paisteisille harjurinteille ei hevin synny harjukasvien tarvitsemia kivennäismaapaljastumia. Paksu sammal- ja kunttakerros estää esimerkiksi kissankäpälän ja harjuajuruohon menestymisen.  

Helmi-ohjelmassa inventoidaan harjuja, joilla tiedetään olevan lajiston kannalta sopivia paisterinteitä. Arvokkaiden alueiden maanomistajia tiedotetaan luontoarvoista ja vapaaehtoisuuteen perustuvista toimista, joilla luontoarvoja voidaan turvata. Metsänomistaja voi pienillä muutoksilla tehdä suuren palveluksen uhanalaisen harjuluonnon hyväksi.   

Lisätietoja: 

Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat: 

Lintuvesikoordinaattori Ilona Helle 
p. 0295 024 091 

Luonnonsuojelun asiantuntija Elina Lehtinen 
p. 0295 024 741 

Ostoneuvottelija Jouni Leminen 
p. 050 396 4604 

Luonnonsuojelun asiantuntija Jukka Mattlar 
p. 0295 024 552 

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

TIEDOTTEET (23.9.2020 saakka)

Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)