Parainen-Nauvo kiinteä yhteys

Nauvon kiinteän yhteyden toteutusvaihtoehdot

Ympäristöministeriö on vahvistanut v. 2013 Turunmaan maakuntakaavan. Maakuntakaavaan sisältyy kaksi vaihtoehtoista reittiä Paraisten ja Nauvon välillä, toinen nykyistä tielinjaa noudattaen ja toinen Stormälö-Haverö-Prostvik -reittiä pitkin. Maakuntakaavan tavoitevuoteen 2030 saakka Parainen-Nauvo -yhteysväliä kehitetään ensisijaisesti nykyiseen lauttaliikenteeseen perustuen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt kyseisestä lauttavälistä liikennöintisopimuksen Finferries -yhtiön kanssa vuosille 2013–2022. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että molemmat Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia sekä liikenteellisestä että teknis-taloudellisesta näkökulmasta, eikä vaihtoehtoja ole priorisoitu. Örön väylä, joka kytkeytyy kiinteän väylän vaihtoehtoihin, on poistettu maakuntakaavasta. Keväällä 2015 nousseen keskustelun johdosta ELY-keskus on laatinut toteutettavuusselvityksen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista. Selvityksen perusteella Haverön kautta rakennettava silta on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto.


 

Kiinteän siltayhteyden vaihtoehdoista on laadittu toteutettavuusselvitys syksyllä 2015

ELY-keskus on laatinut toteutettavuusselvityksen Parainen-Nauvo kiinteän siltayhteyden nykyisestä Haverön ja keväällä 2015 keskusteluun nousseesta lauttareitin paikalle tulevasta siltavaihtoehdosta. Heti selvitystyön alussa varmistui, että lauttareitin viereinen siltavaihtoehto matalikkoineen on tutkittu jo vuoden 1992 pääsuuntaselvityksessä maineikkaan norjalaisen suunnittelutoimiston Johs Holt AS:n toimesta ja vaihtoehto oli karsiutunut jatkosuunnittelusta suurten kustannusten ja teknisten toteutushaasteiden vuoksi.

Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy, joka on suunnittelut lähes kaikki Suomen uusimmat vaativat köysisillat. Johtopäätöksenä oli, että lauttapaikan vierelle rakennettava silta, kolmella eri vaihtoehdolla tarkasteltuna, on edelleen merkittävästi kalliimpi. Lisäksi sen rakentamisessa on Haverön linjauksen Airiston siltaa suurempia haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys ovat merkittävät reunaehdot lauttareitille rakennettavassa siltavaihtoehdossa.

Toteutettavuusselvitys päätyy samaan ratkaisuun, kuin v. 1992 selvitys, eli Haverön siltavaihtoehto on huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi. Molemmat pääsuuntavaihtoehdot herkkyystarkasteltiin eri alikulkukorkeuksien osalta (35, 40, 45 ja 50 metriä) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki linjausvaihtoehtoon kuuluvat sillat ja tiejärjestelyt. Kustannusero on 95–149 M€ perusvaihtoehtoratkaisun eli 45 m alikulkukorkeiden vaihtoehtojen osalta.

Kiinteän yhteyden jatkosuunnittelun eteneminen

Selvitys ottaa kantaa myös Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelun prosessiin. Jo aiemmin laaditun YVA:n jälkeen suunnittelua tulee jatkaa maantielain mukaisella yleissuunnitelmalla, jonka alussa päivitetään tekniset- ja vaikutusarviotiedot YVA:ssa olleista silta- ja tunnelivaihtoehdosta. Tämän sekä yleissuunnittelun vuoropuhelun perusteella ELY-keskus hankevastaavana päättää yhdessä Liikenneviraston kanssa jatkosuunnitteluun valittavan päätoteutusvaihtoehdon, josta yleissuunnitelma tarkennetaan. Yleissuunnitelman jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Yleis- ja tiesuunnittelu vievät prosesseina aikaa minimissään noin viisi vuotta. Tällä hetkellä Parainen–Nauvo yleissuunnitelman laatiminen ei ole Liikenneviraston v. 2016 suunnitteluohjelmassa.

Valmistuneen siltavaihtoehtojen toteutettavuusselvityksen raportti ja esittelyaineisto löytyvät sivun oikealta linkkipalkista.

Kiinteän yhteyden tavoiteratkaisua selvitettiin jo v. 2008 maakuntakaavaa varten

Turun tiepiiri (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) täydensi v. 2008 Nauvon kiinteän yhteyden selvityksiä tilaamalla asiantuntijaselvityksiä, jotta ne yhdessä 2000-luvun alussa tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa olisivat antaneet liikenteen osalta perusteet maakuntakaavaan tehtävälle tavoiteratkaisulle.

Kiinteän yhteyden tietoja päivitettiin tilaamalla seuraavat asiantuntijaselvitykset:

  • Tunnelisuunnitelman täydentäminen uusien turvallisuusvaatimusten mukaiseksi
  • Siltasuunnitelman kustannusarvion päivittäminen
  • Riskiarviointi tie- ja meriliikenteen osalta
  • Maantielauttaliikenteen säästöihin perustuva rahoituslaskelma
  • Tiehallinnon keskushallinto (nykyisin Liikennevirasto) on EU:n edellyttämänä tunneliviranomaisena arvioinut tunnelivaihtoehdon toteuttamisedellytykset.

Kiinteälle yhteydelle on tieviranomaisen toimesta selvitetty kahta vaihtoehtoa:

  • Haverön saaren kautta kulkeva siltavaihtoehto, jossa on Airiston ylittävä 45 m korkea silta ja toinen saaren eteläpuolisen salmen ylittävä silta. Airiston siltaa on täydennetty pääaukon pilareiden laivatörmäyssuojilla. Alikulkukorkeuden korottaminen voi edellyttää YVA-menettelyn uusimista.
  • Kaksoistunneli, jossa ajoneuvoliikenne on ohjattu liikennesuunnittain eri tunneleihin. Pituuskaltevuuden jyrkkyyden haittoja on lisäksi kompensoitu turvatekniikalla ja nopeusrajoituksella. Liikennerajoitusten vuoksi kustannuksiin on sisällytetty kevyen liikenteen ja jarruttomien kuljetusten hoitaminen Haverön lautan ylimääräisillä vuoroilla.

Vaihtoehdot ovat palvelutasoltaan ja kustannuksiltaan erilaisia

Silta- ja tunnelivaihtoehdoissa kapasiteetti riittää näköpiirissä olevaan tieliikenteen kasvuun. Sen sijaan lauttavaihtoehdossa tieliikenteen ruuhkat lisääntyvät. Tunnelivaihtoehdossa tarvitaan kevyen liikenteen ja erikoiskuljetusten lisäjärjestelyjä. YVA:n mukaisen siltavaihtoehdon (45 m) rakentamiskustannukset ovat 140 milj. euroa ja tunneli- vaihtoehdon 95 milj. euroa. Maakuntakaavassa Örön väylän poistumisen vaikutuksia siltavaihtoehdon teknisiin ratkaisuihin ja maisemallisiin vaikutuksiin ei ole selvitetty.

Tunnelin käyttökustannuksiksi on arvioitu 1,7 milj. euroa vuodessa. Myös siltaan liittyy merkittäviä
ylläpitokustannuksia pitkällä aikavälillä. Nykyisen maantielauttaliikenteen vuosikustannukset ovat 4,5 milj. euroa vuodessa ja yhden aluksen uushankinta-arvo on 16 milj. euroa. Lauttaliikenteen korvaamisesta saatavat säästöt eivät kuitenkaan riitä 30 vuoden laskentajaksolla kummankaan kiinteän yhteyden toteuttamiseen, jos säästöistä on maksettava myös takaisinmaksuajan rahoituskulut.

Ylläesitetyt kustannustiedot ovat selvitysajankohdan hintatasolla.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, investointipäällikkö Antti Kärki puh. 0295 022 802

Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa