Korjausvelkaohjelma ja perusväylänpidon lisärahoituksella toteutettavat hankkeet

Koko maassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen käytetään hallitusohjelman mukaisesti 600 M€ vuosina 2016 - 2018. Lisäksi uusien väylähankkeiden rahoitusta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden parantamisen valtionavustuksiin vuosina 2017 - 2019 yhteensä 364 M€. Korjausrahoitus kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien kunnostukseen. Korjauskohteiden alueellisessa valinnassa on painotettu sidosryhmiltä saatujen tietojen lisäksi kuntomittaustietoa ja liikennemääriä sekä hyödynnetty paikkatietoja. Korjausvelkaohjelman (600M€) sisältö on päätetty kokonaisuudessaan vuosille 2016 - 2018. Varsinais-Suomen ja Satakunnan korjausvelkakohteita on suunniteltu kiinteässä yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa ja niiden valinnassa on painotettu asiakkaiden tarpeita. Korjausvelkarahoituksen lisäksi Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin yhteensä n. 80 miljoona euroa liikenneinvestointeihin hallituksen kehittämishankkeista perusväylänpitoon ja yksityisteiden avustuksiin siirtämästä 364 miljoonan euron rahoituksesta. Tällä rahoituksella päästään toteuttamaan ns. väliinputoajahankkeita, joiden toteutumista on odotettu pitkään, jopa jo 30 vuotta.  

Varsinais-Suomen ja Satakunnan korjausvelkakohteiden vaikutukset

  • Huonokuntoisia siltoja on yhteensä 133 kpl, niistä korjataan tai uusitaan 7 siltaa. Painorajoitettuja siltoja on yhteensä 83 kpl, 2 sillalta saadaan poistettua painorajoitus ja erikoiskuljetusten kantavuutta parannetaan 3 sillalla.
  • Tieosuuksia päällystetään uudelleen noin 160 km, lisäksi tien rakennetta parannetaan noin 75 km. Nämä parannukset kohdistuvat pääosin seututieosuuksille (noin 85 km).
  • Rauman seudun teollisuuden ja sataman kuljetusten pääreitiltä poistetaan liikenteellinen pullonkaula, kun valtatietä 12 parannetaan välillä Eura-Raijala yhteensä n. 21 km matkalta.
  • Sorateitä kunnostetaan muutamia kilometrejä kelirikkouhan vähentämiseksi. Korjaukset ovat pääosin pistemäisiä ongelmakohtien korjauksia, jolloin pystymme parantamaan suuremman soratiekilometrimäärän toimivuutta.
  • Huonokuntoisia tyypiltään vanhentuneita kaiteita uusitaan noin 25 km, niillä on vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
  • Turun seudun viitoitusta uusitaan.

Siltojen peruskorjaukset

Siltojen korjaustarve on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella suurin koko maassa ottaen huomioon korjaustarpeet suhteessa siltojen määrään. Esitetyillä kohteilla parannetaan mm. erikoiskuljetusverkon toimivuutta ja kantavuuspuutteita ja vähennetään siltojen huonokuntoisuutta. Korjaustoimenpiteillä vähennetään logistiikkakustannuksia mm. satamien ja puunkuljetusten reiteiltä.

Päällystettyjen teiden peruskorjaukset

Peruskorjaukset suuntautuvat pääosin seututieverkolle, jossa on useimmiten tarve korjata pidempiä tieosuuksia. Korjattavien tieosuuksien ELY-aluerajat ylittävissä osuuksissa pyritään huomiomaan myös korjaustarve toisen ELY-alueen puolella. Elinkeinoelämän kuljetusten suuntautumisen vuoksi näissä kohteissa tarve voi olla suurempi vain toisen ELYn alueella. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen yhtenä suurimpana korjaustarpeena on Rauman sataman ja UPM:n liikennettä välittävän valtatien 12 parantaminen välillä Eura-Raijala. Etenkin esitetyillä valta- ja seututeiden peruskorjaushankkeilla on erittäin suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille, sillä nämä tiet toimivat keskeisenä liikennettä välittävänä verkkona.

Teiden päällystämisen lisääminen

Korjausvelkarahoituksella toteutettavaksi esitetyt teiden päällystykset kohdentuvat pääosin seutu- ja yhdystieverkolle. ELY-keskus on alustavasti priorisoinut uudelleen päällystettäviä tieosuuksia. Näiden kaikkien kohteiden lähtökohtana on huonokuntoisuus, raskaiden ajoneuvojen määrä ja paikkatietotarkastelulla esille saadut elinkeinoelämän kuljetukset. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan maito- ja puukuljetuksille sekä useille muille yrityksille täsmällisempiä ja toimintavarmempia kuljetuksia. Pääteiden osalta tarve on panostaa aiempaa enemmän elinkaareltaan kestävämpiin toimenpiteisiin. Kun vähäliikenteisempää tieverkkoa voidaan nyt päällystää korjausvelkarahoituksella, perusväylänpidonpidon rahoituksella voidaan panostaa enemmän pääteiden päällystämiseen paksummilla päällystekerroksilla.

Sorateiden kunnostaminen

Sorateiden kunto ei ole Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kovin suuri ongelma. Tilannetta kuvastaa vähäinen runkokelirikon ja asetettavien painorajoitusten määrä. ELY-keskus on alustavasti priorisoinut tärkeimpiä sorateiden kunnostuskohteita. Korjauksen toimenpiteinä ovat täsmäkohteittaiset huonojen tieosuuksien parantamiset sekä kuivatuksen parantaminen. Päämääränä on saada elinkeinoelämän tarpeisiin yhteysvälit toimintavarmempaan kuntoon ympäri vuoden. Osa rahoituksesta on tarkoitus kohdentaa alueurakoiden kautta täsmäparantamiskohteisiin. Toimenpiteillä parannetaan muutamien taajamien välisiä yhteyksiä sekä yksittäisten yritysten toimintaedellytyksiä. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa siltojen kunto on kuitenkin poikkeavan huono verrattuna muuhun maahan. Tämän vuoksi olisi tarpeellista siirtää sorateiden parantamiseen kohdennettua rahoitusta siltojen kunnon parantamiseen.

Kuivatuksen parantaminen

Kuivatuksen osalta panostetaan erityisesti uudelleen päällystyksen yhteydessä tehtävään ojitukseen sekä suurikokoisten rumpujen lisäämiseen. Näillä toimenpiteillä pystytään vaikuttamaan tiestön elinkaaren pituuteen ja pitämään tiet liikennöitävässä kunnossa myös kelirikkoaikoina.

Varusteiden ja laitteiden uusiminen

Varusteiden ja laitteiden uusimisella parannetaan liikenneturvallisuutta ja saadaan osa varusteista ja laitteista nykyvaatimusten mukaisiksi. Toimenpiteistä tärkeimmiksi on priorisoitu vilkkaiden teiden kaidepylväiden uusimiset ja Turun kaupunkiseudun viitoituksen parantaminen.

 

 

Mitä on korjausvelka?

Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelka-käsite ei sisällä merkittävää väylien (palvelutason) parantamista, vaan keskittyy nykyisen infran kunnostustarpeisiin. Korjausvelan määräksi arvioitiin koko maan osalta 2,4 miljardia euroa vuonna 2014. Korjausvelan arvioidaan jakautuvan noin puoliksi maanteille ja radoille. Liikenneviraston laskelman mukaan vesiväylillä korjausvelkaa on vähemmän, joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

Korjausvelkarahoituksen kohdentamisen periaatteissa on otettu huomioon väylän merkitys asiakkaalle. Painopiste on ollut elinkeinoelämän tarpeissa, kasvun esteiden purkamisessa sekä työssäkäyntialueiden tarpeissa. Tavoitteena on ollut myös väylien elinkaarenaikainen korjauskustannusten hallinta. Toimenpiteiden priorisoinnissa väylän kunnon lisäksi liikennemäärä on merkittävä tekijä. Keskivilkkailla ja vähäliikenteisillä teillä on kuitenkin huomattavasti enemmän korjaustarpeita kuin rahoitus antaa mahdollisuuksia. 

 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella perusväylänpidon lisärahoituksella v. 2017-2019 toteuttavat kohteet

  • valtatie 9 parantaminen välillä Aura-Humppilan raja 6,2 milj. euroa
  • valtatie 8 Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistat 9,5 milj. euroa
  • valtatie 8 Söörmarkun eritasoliittymä (Pori) 6,1 milj. euroa
  • Kyrön alikulkusilta (tasoristeyksen poisto) 7,5 milj. euroa
  • E18 Turun kehätie välillä Kausela-Kirismäki (Lieto, Kaarina) 30 milj. euroa
  • Turun kaupunkiseudulle kohdistuu vielä nimeämätöntä rahoitusta pieniin maankäyttöä, asumista ja liikennettä tukeviin kohteisiin (10 milj. euroa koko maassa)
  • Yksityisteiden valtionavustuksiin kohdistetaan lisärahoitusta koko maan osalta vuosittain 10 milj. euroa, yhteensä 30 milj. euroa vuosina 2017–2019

Useamman kohteen osalta toteutetaan tässä vaiheessa hankkeen kiireellisimpiä ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä, myöhempään ajankohtaan jääkin usean kohteen osalta vielä paljon toteutettavia toimenpiteitä.

Kuva alla: Söörmarkun nykyinen tasoliittymä, joka muutetaan rahoituksella eritasoliittymäksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hallituksen kehittämishankkeista siirtämä rahoitus kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Ohjelman valmistelussa on painotettu kaupunkiseutujen kasvun tukemista, elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeita sekä liikenneturvallisuutta. Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 milj. euroa, rautateille 101 milj. euroa, maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) tukeviin hankkeisiin 70 milj. euroa sekä yksityisteiden parantamisiin 30 milj. euroa.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen, p. 040 738 4293

Lisää tietoa korjausvelkaohjelmasta ja perusväylänpidon lisärahoituksesta Liikenneviraston nettisivuilla.

 

Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa