Uutiset 2020

Yhteistyöllä ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin (Järvi-Suomi)

Miten Järvi-Suomen maaseudun ympäristö säilyy hyvänä ja samalla kehitetään maaseudun elinkeinoja? Miten päästään hiilineutraaliin Järvi-Suomeen? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman julkistamisseminaarissa 6.2.2020 Varkaudessa.

Tuoreessa ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa listataan tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä Järvi-Suomen vesistöjen hyvän tilan säilyttämiseen ja maaseutuluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Myös vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan sekä kestävä asumisen lisääntymiseen on ohjelmassa toimia.

Rantapeltoa Järvi-Suomessa.

Rantapeltoa Järvi-Suomessa.

Julkistamistilaisuudessa nousi vahvasti esille yhteistyön merkitys tavoitteisiin pyrittäessä.
- Kokeillaan ja kehitetään uusia tapoja, etsitään yhdessä ratkaisuja. Ja tiivistetään yhteistyötä maaseutu- ja ympäristötoimijoiden kesken ja yli maakuntarajojen.

Vahva tahdonilmaisu oikeaan aikaan

Ohjelmaa esitellyt MDI:n asiantuntija Sari Rannanpää totesi, että ohjelma valmistui juuri oikeaan aikaan.
- Parhaillaan luonnostellaan toimenpiteitä uuteen maaseutuohjelmaan, joten on hyvä mahdollisuus saada mukaan ohjelman teemoja. Ohjelma on vahva tahdonilmaisu, ja Järvi-Suomi voi ylpeästi olla ennakkoluuloton suunnannäyttäjä.

Rannanpää piti hyvänä, että ohjelmatyön aikana järjestetyissä työpajoissa nousi konkreettisia hankkeita ja ideoita pursusi. Ohjelma myös tukee alueellisten ohjelmien tekemistä. Rannanpää totesi, että Järvi-Suomen ohjelmatyö on jo innostanut muitakin alueita: esimerkiksi Kainuussa haetaan parhaillaan ilmastokoordinaattoria.

Huomio valuma-alueille ja luonnon monimuotoisuuteen

Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen totesi, että ohjelman aihepiiri, maaseutu, ilmasto ja ympäristö, on laaja ja vaatii kokonaisvaltaista näkemystä.

Vesien tilan on säilyttävä vähintään hyvänä. Tavoitteen saavuttamiseksi on Kotasen mukaan tärkeää kohdistaa huomio valuma-alueen maankäyttöön ja pohtia miten ohjelmassa päästäisiin tähän kiinni. Kuormituksen ehkäisemisellä on myönteisiä vaikutuksia hiilensidontaan. Järvi-Suomen alueella on 680 järvi- ja jokimuodostumaa, joissa maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus on paineena.
- Peltolohkoilla tehtävät toimenpiteet vaikuttavat parhaiten kuormituksen ehkäisyssä, sanoi Kotanen. Vireillä on myös valuma-aluekohtaisia pilotointeja, joissa kohdistetaan tehokkaimmat toimet haasteellisimmille alueille. Metsätaloudessa on Järvi-Suomen alueella hyviä kokemuksia herkkien alueiden tunnistuksessa. Myös maatalouspuolelle tämän tyyppinen toiminta olisi toivottavaa. 

Kotanen mainitsi, että vesistöjen kunnostukseen on hyvin saatavilla rahoitusta.
- Rahoitusta voi hakea vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä ELY-keskusten ja maaseutuohjelmasta Leadereiden kautta. Hankkeilla saatu hyviä tuloksia, esimerkkinä vaikkapa järvikalan hyödyntäminen.

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen kertoo Järvi-Suomen vesienhoidosta.

Juho Kotasen mielestä huomio pitää kohdistaa valuma-alueen maankäyttöön ja pohtia miten ohjelmassa päästäisiin tähän kiinni.

Ohjelman yhtenä tavoitteena on Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Ohjelman toimenpiteillä pystytään Kotasen mukaan ainakin hidastamaan luonnon monimuotoisuuden heikentymistä.
- Keinoja perinnebiotooppien säilyttämiseen, vieraslajien torjumiseen ja kosteikkojen perustamiseen ovat mm. ympäristösopimukset ja luomutuotanto, totesi Kotanen. Kannattaa huomioida myös muut hankkeet, esimerkiksi ympäristöhallinnon Helmi-elinympäristöohjelma.

Poikkihallinnollinen ja mahdollistava ohjelma

Ohjelmatyössä mukana olleen MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasasen mielestä ohjelman pitäisi olla mahdollistava.
- Maaseudulle pitää synnyttää kannattavaa liiketoimintaa, jotta päästään tavoitteisiin. Ympäristöteoista pitäisi maksaa maaseudun asukkaille korvausta, koska vapaaehtoisuus ei aina toimi, sanoi Pasanen. Pasanen on ohjelman toteutumisen suhteen toiveikas. Puserretaan yhdessä eteenpäin, jotta saadaan hyvä paketti maaseutuohjelmaan!

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kiitti ohjelman tekijöitä helppolukuisesta raportista, jossa maakunnalliset asiat nousevat hyvin esille.
- Ohjelman toteuttaminen vaatii poikkihallinnollisuutta. Tuore ohjelma on jo saanut hyvän vastaanoton maa- ja metsätalousministeriössä, mutta muidenkin ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden pitäisi olla ohjelmasta tietoisia. Patrikainen painotti myös, että ihan kaikkea ei tarvitse itse tehdä: kokeillaan jollain alueella ja jaetaan sitten tieto muille.

Muissa puheenvuoroissa nousi esille mm. turpeen energiakäytön lopettaminen Järvi-Suomen alueella ja maaseudun kylien ja asukkaiden vapaaehtoistyön esiin nostaminen.

Mistä kaikki alkoi ja miten jatketaan?

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Pekka Tahvanainen kertasi miten tähän on tultu.
- Työ alkoi oikeastaan jo vuonna  2013 kun Itä-Suomen ELY-keskusten maaseutupäälliköt miettivät teemoja tulevalle maaseutuohjelmakaudelle. Toinen steppi oli vuosina 2017-2018 tehty toteutetun ohjelman arviointi, josta pongahti suositus ympäristöohjelman laatimiseksi. Ajateltiin että synergiaetua tulisi, ja siitä tämä Järvi-Suomen homma lähti, sanoi Tahvanainen.

Ohjelmassa todetaan, että myös jatkossa Järvi-Suomen viisi ELY-aluetta tekevät aktiivista yhteistyötä sekä toiminnan että hallinnon tasolla. Ohjelman toteutuksessa viestinnällä sekä koulutus- ja neuvontatoimenpiteillä on keskeinen merkitys. On myös esitetty, että ohjelmalle palkataan koordinaattori.

Jatkotoimien pohdinta alkoi välittömästi julkistamisseminaarin jälkeen Järvi-Suomen ELY-keskusten maaseutuyksiköiden päälliköiden kokouksessa. Perästä kuuluu.

Linkit:

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Ilpo Lehtinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 217, ilpo.lehtinen(at)ely-keskus.fi

Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 0295 026 107, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi,

Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 692, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi

Yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus, p. 029 502 4577, ulla.mehto-hamalainen(at) ely-keskus.fi

Yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 029 502 9078, jyrki.pitkanen(at)ely-keskus.fi

 

                                    


Päivitetty