Uutiset 2020

Maaseudun kehittämistä maailmantalouden pyörteissä (Pirkanmaa)

Alkuvuodesta 2020 maailma oli kenties avoimempi ja pienempi kuin koskaan. Globalisaation myötä keskinäisriippuvuus on lisääntynyt ja mahdollisuudet tavaroiden, ihmisten ja ajatusten liikkumiselle lisääntyneet. Globalisaatio ja vapaat markkinat ovat suosineet jo vuosikymmenten ajan tuotannontekijöiden kasautumista paikkoihin, joissa niillä on käytössään runsaasti työvoimaa, raaka-aineita, korkeaa osaamista ja läheiset etäisyydet suuriin asiakasmääriin.

Globalisaatiossa ovat pärjänneet suuret kaupungit ja ilmiötä on luonnehdittu monella tapaa. Muuan Richard Florida luonnehti globalisaation aikaista maailmaa piikikkääksi (Spiky World)[1]. Piikikkäässä maailmassa alueiden väliset erot pikemminkin kasvavat kuin tasoittuvat. Myös kotimaisia väestöennusteita katsoessa huomaa, että kaupungistuminen megatrendinä jatkaa kasvuaan ja näin varmasti tulee jatkossakin tapahtumaan.

Suomalaisista kuitenkin yhä kolmasosa asuu maaseudulla, johon lukeutuu jopa 95 % maamme pinta-alasta. Megatrendien ohella on kehittynyt vastavirtoja, jotka tukevat maaseudun elinkeinollisia mahdollisuuksia. Kokonaiskuva ei siis ole mustavalkoinen. Vastavirtoihin lukeutuvat muun muassa lähimatkailun ja lähellä tuotetun ruoan ja hyödykkeiden suosion kasvaminen. Etenkin ilmastonmuutoksen näkökulmasta maaseutu tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia niin biotalouden kuin puhtaan elinympäristön näkökulmasta. Laajakaistahankkeet ja sujuvat tietoliikenneyhteydet puolestaan tukevat monipaikkaisuutta ja lisäävät edelleen mahdollisuuksia paikkariippumattomaan työskentelyyn.

Viime päivien aikana koronavirus on koetellut avointa maailmaa ja näyttää siltä, että ihmisten ja tavaroiden pysähtyminen ajaa markkinat vaikeaan tilanteeseen. Samalla pandemia osoittaa, kuinka haavoittuvainen nykyinen järjestelmämme onkaan. Kun puhutaan ruoasta ja elämisen kannalta tarvittavista perushyödykkeistä, tuskin kukaan toivoo, että olemme kansakuntana riippuvaisia muista. Kukaan ei tiedä millaisia rakennemuutoksia on tiedossa, mutta on todennäköistä, että kotimaisen ja eurooppalaisen tuotannon merkitys jatkossa korostuu.

EU:n yhteisen maaseutupolitiikan kuluneen ohjelmakauden (2014-2020) aikana olemme mahdollistaneet maaseuturahaston avulla positiivista kehitystä maaseudulla ja jatkamme kehittämistyötä myös jatkossa. Yritystukien avulla on kohennettu yritysten toiminnan laatua, työllisyyden säilymistä ja uusien tuotteiden sekä palveluiden laatimista. Hanketukien avulla puolestaan on edistetty maaseudun toimijoiden verkostomaista yhteistyötä.[2] Huhtikuun aikana valmistuvan ulkoisen arvioinnin perusteella esimerkiksi yritystuet on onnistuttu varsin hyvin kanavoimaan ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle.

Kevään ja kesän aikana tulemme keräämään Pirkanmaan maaseudun kehittäjiltä ja kehittäjäorganisaatioilta ideoita tulevan ohjelmakauden tavoitteiksi. Pysykäähän siis kuulolla ja jatketaan yhteistyötä digitaalisten välineiden avulla.

Jere Talvitien kuva.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Jere Talvitie
maaseudun kehittämisen asiantuntija, ohjelmavastaava
puh. 0295 036116
jere.talvitie(at)ely-keskus.fi


Päivitetty