Uutiset 2020

Evijärven säännöstelyä halutaan muuttaa (Etelä-Pohjanmaa)

ELY-keskus, Evijärven kunta ja alueen osakaskunnat ovat keväästä 2018 lähtien selvittäneet mahdollisuutta hakea säännöstelylupaan sellaista muutosta, jolla tavoitevyöhyke ja muut säännöstelyrajat nostettaisiin vastaamaan pitkään vallinnutta säännöstelykäytäntöä. ELY-keskus toimisi luvanhakijana, koska nykyinen säännöstelylupa on ELY-keskuksella.  Jos lupamuutosta haetaan, niin asian ratkaisee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kuultuaan ensin kaikkia asianosaisia.

Nykyisen säännöstelyn taustalla on lähes kolmekymmentä vuotta vanha lupa

Lappa- ja Evijärven yhteinen nykyisin voimassa oleva säännöstelylupa on myönnetty vuonna 1991 ja tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 1995 korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen.      Nykyisen säännöstelyluvan mukaan Evijärvellä on ns. tavoitevyöhyke, jolla järven pinta on pyrittävä pitämään. Kesäaikana tavoitevyöhyke on N60-järjestelmässä korkeusvälillä +61,60…+61,75 m. Luvan mukainen alaraja on N60 +61,40 m ja yläraja N60 +62,15 m. Keväällä tavoitevyöhyke laskee tammikuun puolivälistä alkaen maaliskuun loppuun mennessä välille +61,45…+61,55 m. Kuvassa 1. on esitetty Evijärven nykyisen luvan mukainen säännöstelykaavio.

Evijärven vedenkorkeutta on pidetty 2000-luvun alkupuolelta lähtien paljolti noin 5-10 cm säännöstelyluvassa määrätyn tavoitevyöhykkeen yläpuolella Evijärven kuntalaisten toivomuksesta.  Luvan mukaista varsinaista ylärajaa ei kuitenkaan ole ylitetty. Keväällä 2018 palattiin lupapäätöksen mukaiselle tavoitevyöhykkeelle, jota useat ranta-asukkaat pitävät liian matalana.

Kesällä 2018 selvitettiin kiinteistöjen omistajien näkemyksiä

Evijärven kunta, alueen viisi osakaskuntaa (Lahdenkylä, Ina, Särkikylä, Kirkonkylä ja Jokelankylä) sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus neuvottelivat kesäkuussa 2018 Evijärven säännöstelystä ja perustivat säännöstelyn suunnittelutyöryhmän. Neuvottelujen perusteella päädyttiin selvittämään tavoitevyöhykkeen mahdollista nostoa. Evijärven kunnostusta edistävä KOHO-hanke laati säännöstelyä koskevan kyselyn, joka lähetettiin järven vedenpinnan noston vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille heinäkuussa 2018. Kyselyn tulosten perusteella 85 % vastanneista kannatti Evijärven vedenpinnan nostoa. Elokuussa 2018 Evijärvellä järjestettiin myös yleisötilaisuus, jossa säännöstelyn mahdollista muutosta esiteltiin paikallisille.

Suunnittelutyöryhmä päätyi kyselyn vastausten ja yleisötilaisuuden palautteen perusteella selvittämään muutosta, jolla Evijärven säännöstelyn tavoitevyöhykkeen ala- ja ylärajaa korotettaisiin 10 cm nykyisistä rajoista. Myös säännöstelyn ala- ja ylärajaa nostettaisiin 10 cm. Koska säännöstelykaavio ja juoksutukset pysyvät samanlaisina tasokorotusta lukuun ottamatta, muutos ei vaikuttaisi Evijärven ylä- tai alapuolisille vesistöalueille.

Mitä hyötyjä ja haittoja lupamuutos aiheuttaisi?

Jos järven keskivedenkorkeuteen haetaan lupamuutosta, tulee aluehallintovirastolle esittää mitä hyötyjä ja haittoja lupamuutoksesta aiheutuisi.  Evijärven vedenpinnan nosto parantaisi järven käyttömahdollisuuksia ja edistäisi rantojen virkistysmahdollisuuksia. Myös järven talvenaikaisen happitilanteen ja mm. kalojen elinolosuhteiden oletetaan parantuvan järven vesitilavuuden lisääntyessä. Virkistyskäyttöhyötyjä ja luonnontaloudellisia hyötyjä on vaikeaa arvioida rahassa.

Toisaalta järven säännöstelyn tavoitetason ja keskivedenkorkeuden nostaminen aiheuttaisi kapean rantakaistaleen jäämisen pysyvästi veden alle sekä alavilla alueilla peltojen vettymistä.  Vedenpinnan nostosta aiheutuvat vahingot on arvioinut Maveplan Oy. Metsille ei katsottu koituvan korvattavaa haittaa ja tonttialueilla hyödyn katsottiin olevan vettymishaittaa suurempi.  Peltomaan osalta Maveplan Oy määritteli veden alle jäävän rantakaistaleen ja vettyvien alueiden pinta-alat. Järven rannasta pysyvästi veden alle arvioitiin jäävän noin metrin levyinen kaistale. Peltojen osalta määriteltiin vettymisvyöhykkeen ulottuvan 1,2 m tulevan tavoitevyöhykkeen ylärajan yläpuolelle eli laskennallinen vettymisen yläraja oli N60 +63,05 m. Alavien peltojen kuivatussyvyyden arvioitiin pienevän 10 sentillä.

Maveplan Oy:n tekemässä vahinkoarviossa vettymisvahinkojen korvaus oli 800 €/ha, joka on 10% arvioidusta täyden kuivatussyvyyden omaavan pellon arvosta (8000 €/ha). Pysyvästi veden alle jäävä rantakaistale luokiteltiin joutomaaksi, jonka arvoksi on arvioitu 100 €/ha. Pysyvästi veden alle jäävät alueet esitettiin vesilain säädösten mukaisesti korvattavaksi 1,5-kertaisena. Laskettujen korvausten yhteismäärä oli vahinkoarviossa noin 250 000 €.

Mahdollista lupahakemusta varten pyydettiin rantakiinteistöjen omistajilta ja vettymisvaikutusalueen kiinteistönomistajilta suostumusta säännöstelyluvan muuttamiseen. Vettyvien peltoalueiden ja veden alle jäävien peltoalueiden omistajien suostumuslomakkeen yhteydessä lähetettiin laskelmat kyseisen peltoalueen vettymiskorvauksista. Veden alle jäävät alueet olisivat suurelta osin osakaskuntien omistuksessa. Kaikki Evijärven rantojen osakaskunnat ovat tehneet päätöksen suostua vedenpinnan nostoon ilman korvauksia. Myös osa yksityisistä henkilöistä on ilmoittanut luopuvansa mahdollisista korvauksista. Runsaasta tuhannesta suostumuslomakkeesta 52 % on palautettu ja maanomistajat ilmoittivat suostuvansa hankkeeseen. Kiinteistöistä, joilla on vettyviä peltoalueita, 48 % on ilmoittanut suostuvansa veden pinnan nostoon ja pinta-alasta mitattuna suostuvien osuus on 44 %.

Pumppaamojen rakentaminen ei ole taloudellisesti mahdollista tässä hankkeessa. Evijärven eteläpuoleisten alueiden viljelijöille on heidän pyynnöstään järjestetty kaksi keskustelutilaisuutta vedenpinnan tavoitevyöhykkeen mahdollisesta nostosta ja mahdollisuudesta tehdä alueelle peltojen kuivatuspumppaamoja. Paikalla olleet viljelijät pitivät nykyisen luvan mukaista säännöstelyä tyydyttävänä eivätkä kannattaneet säännöstelyluvan muutosta. Viljelijöiden toiveesta Evijärven eteläpuolisten peltoalueiden kuivatuksen parantamisesta pumppaamojen avulla teetettiin Maveplan Oy:llä yleissuunnitelma korkeuskäyrän N60 +63,00 m alapuolella sijaitseville peltoalueille. Kirsinpäkin pumppaamon valuma-alue olisi 115 ha ja kustannusarvio toimenpiteille on 256 000 € (alv 0 %). Varispuron/Väämosanojan pumppaamoiden valuma-alue olisi 74 ha ja kustannusarvio 128 000 € (alv 0 %). Isonnevanojan pumppaamon valuma-alue olisi suuruudeltaan 17 ha ja kustannusarvio 55 500 € (alv 0 %). Vastaavasti vettymiskorvaukset kyseisille alueille olisivat: Kirsinpäkin alue: 52 800 €, Varispuron/Väämosanojan alue: 23 200 € ja Isonnevanoja: 9 600 €.

Koska pumppaamojen rakentamiskustannukset Evijärven eteläpuolisille peltoalueille olisivat noin viisinkertaiset verrattuna kyseisille alueille laskettuihin vettymiskorvauksiin, pumppaamojen rakentaminen ei tässä hankkeessa ole taloudellisesti mahdollista. Muilla pienemmillä peltoalueilla Evijärven ranta-alueilla pumppaamot olisivat suhteessa tätäkin kalliimpia. Halutessaan viljelijät voivat toteuttaa pumppaamoja omana hankkeenaan, sillä suunnitellut pumppaamot parantaisivat kyseisten peltojen viljelyolosuhteita selvästi nykyistä paremmiksi. ELY-keskukselta voi mahdollisesti saada tukea tällaiseen hankkeeseen.

Miten asiassa edetään seuraavaksi?

Nyt esillä olevan Evijärven säännöstelyluvan muutoksen jälkeen Evijärven vedenpinta olisi siis melko lähellä sitä mitä se on 2000-luvulla pääosin ollut. Tavoitevyöhykkeen sekä säännöstelyn ylä- ja alarajan taso lupamääräyksissä nousisivat 10 cm. Ennen uuden säännöstelyn aloittamista alavien peltoalueiden ja veden alle jäävien alueiden kiinteistönomistajille maksettaisiin niille lasketut kertakorvaukset lukuun ottamatta niitä alueita, joiden omistajat ovat luopuneet korvauksista.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toivoo saavansa Evijärven kunnan kannan Evijärven säännöstelyluvan muutoksen hakemisesta aluehallintovirastosta helmikuun loppuun mennessä ja esittää, että hankkeen kustannukset jaettaisiin puoliksi ELY-keskuksen ja kunnan kesken.


Päivitetty