Uutiset 2020

Katse kasvuolosuhteisiin! Hävikin minimoimisella lisää euroja broilerituottajille

Tarkkaan säädetty ilmanvaihto, kasvuvaiheelle sopiva lämpötila ja oikea kosteus – näistä aineksista kasvaa hyvinvoiva broileri. Eläinten hyvinvoinnilla on suora yhteys tilojen kannattavuuteen. Satafoodin hankkeessa parannetaan halliolosuhteita lounaissuomalaisilla broileritiloilla ja vähennetään näin tuotantoketjussa syntyvää hävikkiä.

– Teurasketjussa tulee aina hävikkiä. Tilatason olosuhteet ovat tässä merkitykselliset. Hyvinvoiva eläin tuo myös lisää rahaa koko ketjuun. Alkutuottajien kilpailukykyä parannetaan eläinten kasvuolosuhteita optimoimalla, kertoo Broilerien hyvinvointia kehittämällä kilpailukykyä alkutuotantoon -hankkeen projektipäällikkö Marjut Lehtinen Satafoodilta.

Mukana syksyllä 2017 alkaneessa hankkeessa on yhteensä noin 80 Kariniemen broileritilaa Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Yhteistyökumppanina toimii HKScan. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta.  Kyseessä on mittava hanke, jossa työtä tehdään nimenomaan tuottajien kanssa. Tilavierailujen avulla paneudutaan jokaisen haasteisiin erikseen.

 –  Tuottajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä ja ottaneet hyvin vastaan minut ja hankkeen, Lehtinen kiittelee.

– Itseäni on aina kiinnostanut eläinten hyvinvointi ja tarkkailu. Asiat kehittyvät ja muuttuvat. Ihan eri tavalla ajatellaan nykyään eläinten hyvinvoinnista. Sitä huomaa tässäkin, että muutos on jatkuvaa, Marjut Lehtinen pohtii.

Neuvonnalla saatu aikaan toivottuja muutoksia

Marjut Lehtinen korostaa, että hävikkimäärät tiloilla eivät ole kovinkaan suuria tänä päivänä. Mutta jos lämmitys ja ilmanvaihto eivät ole kunnossa, saattaa se esimerkiksi hidastaa lintujen kasvua.

– Suomessa olosuhteet hallituotannolle ovat haastavat. Ulkolämpötila vaihtelee 30 pakkasasteen ja 30 lämpöasteen välillä. Ongelmat ilmanvaihdossa saattavat aiheuttaa linnuille myös aineenvaihdunnallisia haasteita. Tasaisilla olosuhteilla taataan tasainen parvi.

Tilakäynnille lähtiessä Lehtisen tärkeimmät työkalut ovat lämpökamera, savutykki ja läppäri. Näiden avulla tutkitaan kasvatushallien hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötilaa ja kosteutta. Tilavierailun perusteella tehdään tuotantodata-analyysi ja raportti tilojen hyödynnettäväksi.

– Mittaukset tiloilla tehdään hankkeen alussa ja vielä uudelleen lopussa, jotta saadaan seurattua, mikä vaikutus toimenpiteillä on ollut, Lehtinen selittää.

Savutykki auttaa tutkimaan, miten ilma hallissa kulkee.

Hän sanoo, että pääosin tiloilla asiat ovat todella hyvin, mutta aina löytyy parannettavaakin.

–  Parhaita ovat tietenkin vierailut, joissa todella on voinut ollut avuksi.

Laatukäsikirja auttaa varautumaan katastrofeihin

Olennainen osa hävikin ehkäisyä on vahinkojen torjuminen. Kasvuolosuhteiden hiomisen ohella hankkeessa tuotetaan tiloille laatukäsikirja varautumisen ohjenuoraksi.

– Tiloilla melko hyvin huomioidaan riskit, sillä jos jotain tapahtuu, tappiot ovat valtavia. Kaikilta löytyy aggregaatit sähkökatkon varalle, moni käyttää kameravalvontaa hallissa. Tekniikka on otettu avuksi monessa. Seurantaa ja analysointia tehdään tosi paljon. Laatukäsikirjan tavoitteena on kerätä ohjeet ja parhaat käytännöt yksiin kansiin. Hanke on saanut jatkoajan ja tätä työtä vielä jatketaan.

Tilakäyntien ohella hankkeessa on järjestetty yhdessä HKScanin kanssa tuottajille koulutuksia. Pääosin ilmastointiin liittyvät koulutukset ovat Lehtisen mukaan kiinnostaneet hyvin.

– Tuottajat ovat ammattitaitoisia ja myös kehittävät mielellään osaamistaan, hän toteaa.

Talous- ja ympäristöasiat mietityttävät tuottajia

Tilakäyntejä on tehty pääosin talviaikaan, ja kesällä hankkeessa on keskitytty katastrofivalmiuden kehittämiseen.

– Itse pidän tilakäynneistä eniten, ne ovat työn suola.

Lehtinen sanoo, että neuvontakäynneillä tulee jutelluksi tuottajien kanssa myös muista heitä mietityttävistä asioista.

– Etenkin talousasiat nousevat esille. Myös ilmasto- ja ympäristöasioista jutellaan, ne kun ovat tapetilla. Tuottajat ovat aika valveutuneita. Monella tilalla on myös tehty sukupolvenvaihdos muutaman vuoden sisällä. Paljon nuoria uusia tuottajia on tullut alalle. Muutos on aika historiallinen, pitkään ovat olleet samat toimijat, hienoa nähdä, miten kiinnostuneita kaikesta kehittämisestä nuoret tuottajat ovat.

Broilerintuotannossa kiertotalousajattelu toteutuu Lehtisen mukaan hyvin ja ympäristöasiat huomioidaan.

 – Ylimääräinen lanta menee Biolanille. Nykyään käytetään paljon vaihtoehtoista energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tuottajilla on intressit myös täsmäviljelyyn, Lehtinen avaa.

 

Broilerien hyvinvointia kehittämällä kilpailukykyä alkutuotantoon

Hankkeella kehitetään Kariniemen broilerituottajien kilpailukykyä panostamalla eläinten hyvinvointiin ja tasalaatuisuuteen. Kasvatusolosuhteita optimoimalla vähennetään hävikkiä ja parannetaan samalla merkittävästi tilojen taloudellista tulosta.

Toteuttaja/hallinnoija: Satafood kehittämisyhdistys
Projektipäällikkö: Marjut Lehtinen
Hankeaika: 8/2017-12/2020
Rahoittaja: Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta
Lue lisää: https://www.satafood.net/hankkeet/broilerien-hyvinvointia-kehittamalla-kilpailukykya-alkutuotantoon/

Juttu on osa ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoittamien kehittämishankkeiden projektipäälliköiden haastattelusarjaa. Tekstin on kirjoittanut Mimmi Virtanen.
Haastattelu on tehty vuoden 2019 puolella.


Päivitetty