Uutiset 2019

Tulasta Lahteen: suomalais-venäläistä kulttuurifoorumia jo 20 vuotta (Etelä-Savo)

Syys-lokakuun vaihteessa järjestettiin jo 20:s suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, tällä kertaa oli Venäjän vuoro ja paikkana Tula. Ensi vuonna kahden maan kulttuuriyhteistyötä kumppanihaun merkeissä tehdään Lahdessa 2. – 3.10.2020. Partnerihaku Lahden neuvotteluja varten on avoinna 29.2.2020 saakka.

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumitoiminta käynnistyi vuonna 2000. Mukana toiminnassa oli alusta alkaen koko Suomi, mutta Venäjältä vain lähimmät 12 Luoteis-Venäjän aluetta. Vuodesta 2005 alkaen foorumiin on tullut mukaan uusia alueita Venäjältä niin, että nykyisin mukana toiminnassa on koko Venäjä.

Miten saada kontakteja venäläisiin kulttuuritoimijoihin? Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, olipa ideasi mikä tahansa kulttuuriin liittyvä ja toimitpa yksityishenkilönä, järjestönä, yrityksenä, oppilaitoksena, viranomaisena, organisaationa ym.

Kulttuurifoorumin päätavoitteena on auttaa suomalaisia ja venäläisiä toimijoita löytämään toisensa. Pienet ja keskisuuret toimijat tarvitsevat usein apua sopivan yhteistyökumppanin löytämiseen sekä itsensä esittelyyn. Foorumin kautta yhteistyökumppanit voivat etsiä toisiaan kielimuurista välittämättä, sillä kaikki hanke-ehdotukset ja vastaukset käännetään. Lisäksi foorumitapahtumissa ja neuvotteluissa on mahdollista saada tulkin avustusta.

Foorumitoiminnan toisena tavoitteena on tukea yhteistyön aloittamista ja sen ylläpitämistä. Tätä varten järjestetään vuosittain foorumitapahtuma vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä, mihin yhteistyökumppanit voivat osallistua ja käydä kahdenkeskisiä neuvotteluja tulkkien avustuksella. Foorumissa työskentelee molemmista maista myös asiantuntijoita, jotka antavat konkreettista opastusta hankkeen toteuttamiseen ja rahoituksen hankkimiseen. Lisäksi foorumin teemaseminaareissa ja keskusteluissa pyritään löytämään vastauksia ajankohtaisiin kulttuurikentän kysymyksiin.

Yksi yhteistyön esteistä suomalaisten ja venäläisten kulttuuritoimijoiden välillä on rahoituksen puuttuminen. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Hämeenlinnan kulttuurifoorumissa vuonna 2010 yhteispäätöksen starttirahajärjestelmän kehittämisestä uusille kulttuurifoorumihankkeille. Vähitellen määrärahaa on tulosten perusteella korotettu niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Suomessa avustusta jaettiin vuonna 2018 yhteensä       50 000 euroa 13 hankkeelle ja Venäjällä 3 000 000 ruplaa 9 hankkeelle. Vuoden 2019 haussa oli Suomessa jaossa sama summa 50 000 euroa ja se jaettiin 15 hankkeelle. Starttimäärärahan vaikuttavuutta seurataan vuosittain ja saatavien tulosten pohjalta harkitaan sen asteittaista korottamista.

Foorumissa käydään vuosittain myös maiden väliset neuvottelut ja kokoukset siten, että kummankin maan kulttuuriministerit kokoontuvat ja tapaavat toisensa ja lisäksi kummankin maan foorumityöryhmät kokoontuvat yhteiseen kokoukseen päättämään seuraavista pitopaikoista ja -ajoista sekä teemoista, valmisteluaikatauluista, yhteistyösopimuksista, starttirahoista, foorumin kehittämisestä ym.

Tulassa oli jälleen hieno foorumi, sillä siihen osallistui noin 300 suomalaista ja venäläistä kulttuuritoimijaa, siellä käytiin noin 100 neuvottelua 70 hankkeesta. Myös Etelä-Savosta oli hyvin osallistujia. Edellisvuoteen verrattuna Savonlinnassa käytiin noin 190 neuvottelua 100 hankkeesta, mistä 61 % johti konkreettiseen tulokseen yhteistyössä ja rahoituksessa. Foorumityöryhmien yhteiskokouksessa Tulassa saatiin myös aikaan päätös, että Venäjälle tulee pysyvä koordinaattori.

Tulassa päätettiin myös, että Lahden kulttuurifoorumissa teemana tulee olemaan kaupunkikulttuuri: miten ja miksi kulttuuri tekee kaupungista paremman? Museoiden yhteistyö tullaan liittämään tähän teemaan mukaan. Tulassa olikin ensimmäistä kertaa erityinen museodialogi etukäteisohjelmana. Esittäjät ja puheenvuorojen sisällöt olivat huikeat, sillä puheenvuoroja esittivät ja kantaa museoiden nykytilasta ja tulevaisuudesta  ottivat esim. Suomen suurlähettiläs Mikko Hautala, Valtiollisen Eremitaasin museon pääjohtaja, Venäjän museoliiton puheenjohtaja Mihail Borisovitsh Bogdanova, valtiollisen historiallis-arkkitehtonisen ja etnografisen museon "Kizhin" johtaja Elena Viktorovna Bogdanova, Designmuseon johtaja Jukka Savolainen, Pushkinin valtiollisen kuvataidemuseon inklusiivisten ohjelmien osaston erityisasiantuntija Albina Raviljevna Dzhumaeva, kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sekä useat muut. Kiinnostavaa museoiden dialogia jatketaan Lahdessa.

Tula on moderni kaupunki ja alue. Mieleenpainuvimpana muistona kulttuuriretkistä jäi Leo Tolstoin kartanomuseo Jasnaja Poljana sekä varsinkin kylän rautatieasema, jossa oli moderni nykyaikainen asema yhdistettynä Tolstoin elämäntarinoihin ja tuotantoon alkuperäisinä kirjoituksina museoksi ja aseman Tolstoin junan audiovisuaaliseksi sekä livenä koetuksi kokonaisuudeksi. Tula onkin Venäjän kolmanneksi suurin kulttuurin keskittymä Pietarin ja Moskovan jälkeen, minne kannattaa matkustaa pelkästään kulttuuritarjonnan vuoksi. Samovaarit, aseet, Tulan pränikät eli pullan ja piparkakun yhdistelmät, omenat, Gremjatsevskijen luolat, louhokset, kartanomuseot, palatsimuseot, puistot ja muistomerkit ovat taattua kulttuurinälän ruokaa.

Linkit:

Teksti: Johtava asiantuntija Tuija Toivakainen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 220,
tuija.toivakainen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty