Karvianjoen raakut kelpuuttavat taimenen isännäkseen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jokihelmisimpukan, eli raakun suojelua edistetään Freshabit LIFE IP -hankkeessa (2016–2022). Yksi harvoista Etelä-Suomen raakkupopulaatioista elää Karvianjoessa. Populaation lisääntyminen on kuitenkin vaarassa, eikä ole ollut tiedossa tuottavatko raakut tarpeeksi glokidiotoukkia kalojen kiduksille, mikä on tärkeä osa raakun elinkiertoa. Kun raakut päästävät glokidiotoukkia syksyllä veteen pitäisi toukkien päästä lohen tai taimenen kiduksille selviytyäkseen. Raakkupopulaatiot suosivat eri isäntiä: osa populaatioista tulee paremmin toimeen taimenen kiduksilla, kun taas osa populaatioista pärjää paremmin taimenien kiduksilla.

Karvianjoen raakkupopulaatiota tutkittiin tänä syksynä Karvianjoella. Raakkupopulaation viereen sijoitettiin kalankasvatuslaitoksilta hankittuja taimenia ja lohia sumppuihin. Kuuteen sumppuun laitettiin lohia ja toiseen kuuteen sumppuun laitettiin taimenia. Kokeessa haluttiin tutkia kumman kalan kiduksille glokidiotoukkia kiinnittyisi. Oli myös olemassa mahdollisuus, ettei toukkia kiinnittyisi kummankaan kalan kiduksille, sillä viime vuoden seurannassa ainoastaan yhden kalan kiduksilta löytyi glokidiotoukkia. Sumput olivat vedessä n. kolme viikkoa. Viikon jälkeen osa kaloista vietiin Jyväskylän yliopistoon tutkimuksiin. Kaloilta ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa löytynyt yhtään raakun kehitysastetta. Kun kalat olivat olleet kolme viikkoa sumpuissa, vietiin kaikki loput kalat Jyväskylään tutkimuksiin. Kun kalojen kiduksia tutkittiin, löydettiin 14 taimenesta ja kahdesta lohesta glokidiotoukkia. Toukkien kiinnittyminen taimenten kiduksille on hyvä uutinen, sillä luontaisesti lohia ei enää esiinny Karvianjoella. Taimenia Karvianjoella kuitenkin on.

Lajin suojelemiseksi ja lisääntymisen mahdollistamiseksi Karvianjoen raakkuja kuljetettiin syyskuussa 2017 Konneveden tutkimuslaitokselle ns. kylpylähoitoon. Toiveena on, että raakut saadaan lisääntymään ja tuottamaan glokidiotoukkia, joita voidaan sitten kasvattaa. Tutkimusasemalle on viety laitoshoitoon raakkuja neljästä Etelä-Suomen joesta. Viimeisenä laitoshoitoon on viety Karvianjoen raakkuja. Muiden jokien populaatiot ovat kahden vuoden laitoshoidon jälkeen alkaneet tuottaa glokidiotoukkia. Karvianjoen raakut ovat olleet laitoshoidossa nyt kahden vuoden verran, mutta toistaiseksi ne eivät ole alkaneet tuottaa toukkia.

(Kuva: Tapio van Ooik laittaa kaloja sumppuun.)

Teemasivustot:

www.ymparisto.fi/freshabit-lounais-suomi

Freshabit LIFE IP -hanke – Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi (metsa.fi)

Lisätietoa:

Tapio van Ooik, aluekoordinaattori, puh. 0295 022 948
tapio.vanooik(a)ely-keskus.fi