Uutiset 2019

Hulevesipäivä veti salin täyteen Lahdessa (Päijät-Häme)

Hämeen ELY-keskus järjesti 31.10.2019 Lahden virastotalolla Hulevesipäivän kaupunkien ja kuntien alueidenkäytön asiantuntijoille, viranomaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Osallistujia kertyikin salin täydeltä ja väkeä oli yhteensä reilut 80. Tilaisuuden tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta aihepiiristä ja keskustella hulevesiasioista ajankohtaisten projektien sekä esimerkkien kautta. Tilaisuus koostui esityksistä ja päivän lopuksi ekskursiosta Lahden Hennalan hulevesikosteikolle.

Hulevesi, mitä se on?

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana.

Hulevesien hallinnasta säädetään pääosin maankäyttö- ja rakennuslaissa, johon lisättiin vuonna 2014 uusi luku 13a hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä. Samalla uudistettiin vesihuoltolakia, johon lisättiin luku 3a huleveden viemäröinnin järjestämisestä ja hoitamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin.

Hyvä hulevesien hallinta vaatii niiden huomioon ottamista jo maankäytön suunnittelussa. Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä myös rankkasadetulvat tulevat lisääntymään, jolloin hulevesien hallinnan merkitys osana muuta vesien hallintaa tulee korostumaan.

Päivän aikana kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja ja keskusteltiin vilkaasti

Päivä avattiin Harri Mäkelän (Hämeen ELY-keskus) puheenvuorolla, jossa mainittiin mm. hulevesiteeman laaja-alaisuus. Vesien hallinta linkittyy moneen; teknisten ja luonnontieteellisten ratkaisujen ohella mm. estetiikkaan, terveyshyötyihin, ja sosiaalisiin sekä kulttuurisiin tekijöihin.

Avauksen jälkeen Esa Pekonen (Etelä-Savon ELY-keskuksesta) kertoi ajankohtaiskatsauksen vesiensuojelun tehostamisohjelman teemasta kaupunkivedet ja haitalliset aineet. Teemassa on kolme painopistealuetta, jotka ovat viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit. Valtakunnallisia avustushakuja järjestetään painopistealueittain. Tulevissa hauissa teemoina ovat hulevesien hallinta, käsittely sekä viemäriylivuotojen ehkäiseminen.

Hulevesiasiat maankäyttö- ja rakennuslaissa -teemaa käsiteltiin useammassa esityksessä. ELY-keskuksen näkökulmaa oli kertomassa Kirsti Nieminen (Hämeen ELY-keskus). Kirstin esityksen jälkeen kuultiin puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä kaavoituksen ja rakennusvalvonnan näkökulmasta Carita Uroselta (Lahden kaupunki), Elisa Lintukankaalta (Riihimäen kaupunki) ja Pekka Laitiselta (Hollolan kunta). Haasteena nostettiin esiin mm. oikea-aikaisen ja ennakoivan ohjeistuksen järjestäminen käytännössä.

Niko Nurhosen (Tampereen yliopiston opiskelija) diplomityöaihetta koskevassa esityksessä syvennyttiin hulevesien hallintaan ympäristölupavelvollisilla laitoksilla. Diplomityö valmistuu 2020. Aamupäivän viimeisen esityksen piti Nora Sillanpää (Sitowise Oy) hulevesien kokonaisvaltaisesta hallinnasta ja nykytietämyksestä aihepiiristä. Nora kuvasi esityksessään mm. kokonaisvaltaista hulevesien hallinnan työkalupakkia, hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa sekä mitoituksen kehittämistä.

Iltapäivän esitykset koostuivat luontopohjaisista ratkaisuista, hulevesistrategiasta, uuden vesi.fi-palvelun infosta sekä Lahden kaupungin hulevesien hallinnan kokemuksista sekä ekskursiokohteen esittelystä. Heikki Setälä (Helsingin yliopisto) avasi luontopohjaisten ratkaisujen näkökulmaa ja kertoi mm. ekosysteemipalveluista. Heli Jutila (Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry) kertoi Hämeenlinnan hulevesistrategiatyöstä ja sen hyödyntämistä kaupungin vesienhallinta- sekä kaupunkisuunnittelutyössä. Seija Rantonen (Suomen ympäristökeskus) puolestaan esitteli uutta vesitiedon palvelua vesi.fi, jota on kehitetty erityisesti kansalaisnäkökulmasta lähtöisin. Vesi.fi –palvelusta löytyy jatkossa myös hulevesiin liittyvää ajankohtaista vesitietoa. Lopuksi Juhani Järveläinen (Lahden kaupunki) kertoi hulevesien hallinnan kokemuksia Lahdesta, korosti mm. viestinnän merkitystä hulevesiasioissa ja esitteli ekskursiokohdettamme sekä toimi oppaana kohteella Länsi-Hennalan pilottikohde – Laajamittainen hulevesien siirto ja biosuodatuskäsittely.

Mitä opimme?

Tilaisuus herätti paljon kiinnostusta. Ilmoittautuneita oli mahtavasti reilu 80 ja esityksistä käytiin vilkasta keskustelua salin täydeltä. Päivän aikana opimme mm., että

  • hulevesiratkaisujen mitoituksen ja suunnittelun kehittäminen on tärkeää
  • hulevesiasioista viestiminen on tärkeää
  • hankkeet ovat osoittautuneet hyviksi uusien ratkaisujen lanseeraamisessa
  • hulevesien hallinnalla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, vaikkei alueiden luonnontilaa voidakaan säilyttää
  • eri ratkaisujen yhdistelmillä saavutetaan parhaat tulokset ja alueellinen kattavuus.
  • tarvitaan lisää kokemuksia ja tutkimuksia aiheesta

Osallistujilta saadun palautteen perusteella tilaisuus oli onnistunut. Keskustelulle olisi toivottu enemmän aikaa. Toiveita hulevesitilaisuuksien jatkollekin esitettiin ja aiheina mm. enemmän käytäntöä ja erilaisia ratkaisuja eri tyyppisissä ympäristöissä. Myös hulevesien hallinnan kustannukset kiinnostavat.

Jotta tietoisuus hulevesiasioissa lisääntyy ja keskustelu aihepiiristä pysyy jatkossakin esillä, voidaan todeta, että yhteisille tilaisuuksille on selkeästi tarvetta.

Kaikki päivän esitykset ovat ladattavissa verkossa ELY-keskuksen tapahtumakalenterissa.

 

Jutun kokosivat Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijat Milla Torkkel ja Elina Mäkäläinen.


Päivitetty