Uutiset 2018

Mannerten välistä yhteistyötä tie- ja ympäristöasioissa (Kaakkois-Suomi)



Lämpimät kiitokset kaukaisille vieraille kiinnostavista keskusteluista ja hyvästä yhteistyöstä!
 

Mosambikin Tiehallinnon asiantuntijoiden seurue vieraili 24.8.2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Kouvolassa. Vierailu liittyi Pohjoismaisen kehitysrahaston (Nordic Development Fund NDF) tukemaan projektiin, jossa on tavoitteena kehittää Mosambikin tienpitoa kestämään nykyistä paremmin vaikeita sääoloja.

Suomalaista talveahan ei kaakkoisessa Afrikassa ole, mutta muuten vaikeita sääoloja siellä riittää. Pääjohtajan seurue vieraili useassa kohteessa Suomessa ja Ruotsissa tutustumassa siihen, miten tienpito täällä on järjestetty ja miten sää- ja ympäristöasiat hallitaan tienpidossa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa vierailussa oli kaksi teemaa:

  • Miten ympäristöasiat otetaan huomioon ja miten niihin reagoidaan tien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa
  • Sorateiden kunnostusmenetelmät.

Mosambikin talvi on kuin Suomen kesä

Johtaja Jyrki Karhula toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi Kouvolaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Kansainvälinen yhteistyö ja kokemusten vaihto koetaan meillä erittäin tärkeänä ja oli ilo saada kaukaisia vieraita käymään. Organisaatiorakenne ja hankintapalvelujen laaja käyttö herätti runsaasti keskustelua.

Seurueen jäsenet esittelivät myös kotimaataan ja sen erityispiirteitä. Mosambik sijaitsee Afrikan eteläosassa ja on kooltaan noin kaksi kertaa Suomen kokoinen. Maassa on 28 miljoonaa asukasta ja noin 30 000 kilometriä yleisiä teitä. Tiestöstä noin 7000 kilometriä on päällystettyä. Delegaation johtaja totesi, että "teidän kesänne on kuin meidän talvemme." Keskimääräinen lämpötila on Mosambikissa kesäisin noin 35 astetta ja maksimilämpötilat kipuavat yli 42 asteen. Vierailupäivänä meitä helli lähes 25 asteen helle, mutta vieraat pukeutuivat lämpöisesti ja totesivat ilman tuntuvan auringosta huolimatta melko viileältä.


Vieraille kerrottiin monipuolisesti suomalaisesta tienpidosta ja ympäristöasioista. Jukka Timperi esitteli vieraille YVA-prosessia ja vaikutusten arviointia.


Suomalaiset suunnittelukäytännöt kiinnostivat vieraita.


Vilkas keskustelu virisi heti vierailun alkumetreillä. Mosambikilaisia vieraita kiinnostivat erityisesti suomalaiset kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät käytännöt, YVA-prosessin eteneminen, tiehankkeiden alta lunastettavien kiinteistöjen lunastusprosessit sekä tiehankkeiden kompensaatiomenettelyt ja sorateiden kunnossapito. Monista tieympäristöasioista kuten pohjavesien seurannasta ja villieläinten liikkumisesta käytiin vilkasta keskustelua. Mosambikissa erityiset villieläinkäytävät teiden yli tai ali eivät ole juurikaan käytössä sen vuoksi, että niiden pelätään keräävän metsästäjiä odottamaan eläimiä käytävien suuaukoille.


Mikko Vihermäki esitteli melun torjunnan rakenteita, riistasiltoja ja pieneläinalikulkuja.

Ilmastonmuutos tuo suuria haasteita teiden kunnossapitoon

Tapaamisessa todettiin ympäristönäkökohtien olevan sekä Mosambikissa että Suomessa erittäin tärkeitä. Ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista keskusteltiin paljon tapaamisen eri vaiheissa ja vieraat totesivat sen vaikutuksia olevan Mosambikissa nähtävissä monin eri tavoin. Ilmastonmuutos näkyy ääriolosuhteiden lisääntymisenä. Kuivuus on lisääntynyt ja sateet on muuttuneet lyhyiksi ja samalla hyvin rajuiksi kuuroiksi, jotka aiheuttavat tiestölle eroosiota ja vaikeuttavat kunnossapitoa. Erittäin rajut sateet koettelevat tiestöä rankasti.


Janne Ruuskanen esitteli vieraille soratiekohteen erityispiirteitä jo ennen maastoon menoa.

Maastokäynnillä suomalaista rakentamista ja luontoa tutuksi

Vierailuun kuului myös maasto-osuus, jonka aikana käytiin tutustumassa Kymijokeen sekä soratien parantamiskohteeseen maantiellä 3543 Muhniemi – Ummeljoki. Kymijoen rannassa yksi vieraista tiedusteli, onko joessa näkyvä pikkukalaparvi piraijoita ja muutamat vieraat kyselivät eikö Kymijoessa ole krokotiileja, sarvikuonoja eikä edes virtahepoja. Vakuutimme, että Suomen kalalajit ovat kaikki vaarattomia eikä meillä ole kuin yksi myrkyllinen käärme. Vieraat kertoivat kiinnostavia asioita heidän maansa villistä luonnosta ja upeista luonnonpuistoista. Soratiekohteella käytiin vilkasta keskustelua korjausmenetelmistä ja -materiaaleista ja tutustuttiin kohteeseen tarkasti.


Jyrki Karhula kertoi sorateiden rakentamisen ominaispiirteistä Suomessa.


Kymijoen rantamilla tutkailtiin suomalaisia maatiaiskanoja.


Kymijoen laiturilla ihmeteltiin Suomen lajistoa: "Is there really no rhinos, no alligators and even no hippos" vieraat kyselivät. Kotimainen pikkukalaparvi muistutti vieraidemme mielestä piraijoita.


Yhteistyötä yli rajojen ja mannerten!

Tärkeää tiedon ja kokemusten vaihtoa

Luonnon ja maiden eroista huolimatta päädyimme vierailulla toteamaan, että liittymäkohtia tiestön suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja paikkatiedon hyödyntämisessä on runsaasti. Kokemusten ja tietojen vaihto oli molemmin puolin erittäin antoisaa ja tuloksekasta. Päädyimme yhteistuumin toivomaan, että voisimme joskus tavata uudestaan ja jatkaa erinomaista yhteistyötä. Taisipa yhdeltä vieraalta tulla konkreettinen, mutta epävirallinen kutsu Mosambikiin meidän tiestö- ja paikkatietoasiantuntija Tuomas Talkalle.

 

Teksti: johtaja Jyrki Karhula ja strategiapäällikkö Hanna Kailasto
Kuvat: Hanna Kailasto, Minna Niukkanen ja Maija Blomqvist

 


Päivitetty