Kaakkois-Suomen Liikenneturvallisuusfoorumi matkasi turvallisesti työmatka- ja ammattiliikenteessä (Kaakkois-Suomi)

Järjestyksessään viides Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi pidettiin 9.5.2018 Lappeenrannassa. Tämän vuoden teemana oli turvallinen työmatka- ja ammattiliikenne. Aamupäivän osuudessa keskityttiin työmatkaliikenteeseen niin liikenneturvallisuuden, työntekijöiden hyvinvoinnin kuin työnantajienkin näkökulmasta. Iltapäivällä estradin valloittivat ammattikuljettajien edustajat.

Foorumin osallistujat pääsivät myös kurkistamaan niin työmatka- kuin ammattiliikenteenkin tulevaisuudennäkymiin. Liikkuminen palveluna on jo vahvasti tätä päivää, ja kuulijoille heitetiinkin itämään ajatus siitä, kannattaako omaa autoa seisottaa pihalla jos sen voisi vaikkapa vuokrata järkevästi?


Liikenneturva oli näyttävästi esillä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumissa.

Turvallisempi työmatka ja sujuvampi arki

Ensimmäisenä esityksen piti Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen, joka käsitteli työmatkaliikenteen riskejä ja tapaturmia. Työmatkoilla sattuu vuosittain Suomessa yli 20 000 tapaturmaa, joista valtaosa on liukastumisia tai kaatumisia.
– Tyypillinen työmatkatapaturma tapahtuu 50-59 -vuotiaalla naiselle, joka liukastelee talvikelissä, Karvonen kuvaili.

Työmatkalla sattuneet tapaturmat voivat aiheuttaa pitkiäkin poissaoloja, mikä tuo aina omat haasteensa myös työyhteisölle. Tilastoja tarkasteltaessa on syytä muistaa, että läheltä piti -tilanteet eivät kirjaudu mihinkään.

Kunnon jalkineet liukuesteillä ja heijastimet matkaan, sekä polkupyörät kuntoon ja kypärä päähän, ja vielä kun autoillessa muistetaan turvavyön käyttö, ovat turvallisen työmatkan ainekset kasassa!

 

Turvallisesti liikkuvat kaupunkilaiset  - kaikkien etu

Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujalan esitys kaupungin työntekijöille suunnatun työmatkaturvallisuuskyselyn tuloksista kertoi samaa mitä Liikenneturvakin oli havainnut, eli liukastumiset olivat pääsyynä työmatkaonnettomuuksissa ja ne tapahtuivat keski-ikäisille, päivätyössä oleville naisille.

Imatralla on panostettu kestävään liikkumiseen ja kaupunkilaisia kannustetaan työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn, sekä myös joukkoliikenteen käyttöön. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti eri teemaisia liikenneturvallisuustuokioita sekä kilpailuja. Kaupungilla on yhteiskäytössä myös sähköpyörä. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeinen osa kaupungin strategiaa ja hyvinvointikertomusta, Kujala kertoi. Lisäpotkua tuo, että Stora Enso on haastanut Imatran kaupungin henkilöstön tänä keväänä Lihasvoimalla töihin – kampanjaan.  Tarkoituksena on tulla yhden kerran viikon aikana lihasvoimaa käyttäen töihin. Liikuntatavan voi jokainen itse valita ja mielikuvitusta saa käyttää. 

Fiksusti töihin – hyödyt työnantajan näkökulmasta

- Työnantajakin hyötyy fiksusti liikkuvista työntekijöistä, totesi työmatkaliikenteen suunnitteluun erikoistuneen Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti. - Tavoitteena on resurssiviisas työmatkaliikkuminen, mutta käytännössä olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat valintoihin monenlaisissa tilanteissa, Voltti kertoi. Hän kertoi esimerkkitapausten kautta miten eri yritykset ja yhteisöt ovat lähteneet mukaan rakentamaan kaikkia osapuolia hyödyntävää tapaa liikkua työmatkat.

Tyypillinen etenemispolku on, että nykytilakartoituksen jälkeen lähdetään yhdessä vuorovaikutteisesti (työpajat, seminaarit) rakentamaan suunnitelmaa fiksumpaan liikkumiseen. Case-esimerkit todistivat tuloksia esim. oman auton käytön vähenemisestä ja sitä kautta myös päästöjen vähenemisestä, joukkoliikenteen suosimisesta, etätyön osuuden lisääntymisestä sekä uusista, tasavertaisista pysäköintimahdollisuuksista, ml. pyöräpysäköinnit. - Työmatkaliikunta on helppoa arkiliikuntaa, joka tutkitusti parantaa hyvinvointia ja työssä jaksamista, Voltti summasi. Työnantajan näkökulmasta työmatkaliikuntaan panostaminen luo positiivista mielikuvaa turvallisesta, työntekijöidensä hyvinvointiin ja terveyteen panostavasta nykyaikaisesta "Green Office"-arvot sisäistäneestä työnantajasta.

Tulevaisuuden työmatkaliikenne ja liikkumispalvelut

Valtiotiet. tri. Kalle Toiskallio haastoi seminaarin kuulijat pohtimaan työmatkan ekosyystemiä, työn ja liikkumisen muutosta sekä liikkumisen palvelullistumista. Liikkuminen ja työ ovat Toiskallion mukaan sidoksissa moneen asiaan eli muutos on hidasta. – Henkilöautoistumiseenkin kului Suomessa yli 50 vuotta, ja kulkutapajakaumassakaan ei ole juuri tapahtunut muutoksia viimeisten 20 vuoden aikana, hän kertoi. Vastaavasti jo 1970-luvulla haaveiltiin automaattisesti ohjautuvista kulkuneuvoista ja ota ja jätä -autoista tienvarressa. Toiskallio suhtautuu robottiautohypetykseen maltillisesti. – Robottiautot toimivat parhaiten suljetuissa järjestelmissä tai apuvälineenä poistaen ihmisen tekemät virheet. Kone ei ole vielä  kuitenkaan pysty inhimilliseen pohdiskeluun, hän pohti.

Liikenteen palvelullistuminen (Mobillity As A Service, MaaS) näkyy Toiskallion mukaan siten, että Suomessa toimii tällä hetkellä muutamia isoja kansainvälisiä MaaS-operaattoreita, ja sitä kautta perinteiset liikennetoimijat joutuvat parantamaan yhteistyötään, asiakasrajapintojaan, (esim. kaupunkien matkakeskukset) sekä  hinnoitteluaan. – MaaS-ajattelussa on ehkä hypetystä enemmän kuin tekoja ainakin kaupunkiseudun ulkopuolella, koska sillä ei ole vielä selvää bisnesmallia.

Ammattiautoilija arki tien päällä –kuljettaja keskiössä

Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima toi mukaan ammattikuljettajien äänen päivän teemaan.
- Robottiautot ovat vielä kaukaa tulevaisuudessa, nyt on kuljettaja keskiössä, hän totesi. Kima kertoi ammattiautoilijan näkökulmasta, millaista on tehdä töitä tämän päivän liikennevirrassa. - Kaupunkien tiivistyvä rakenne ja kasvavat ajoneuvojen mitat ovat huono yhtälö. Myöskään henkilöautojen kuljettajat eivät aina ymmärrä yhdistelmäajoneuvojen tarvitsemaa tilan tarvetta, hän kertoi. Käytännön ongelmia ammattiautoilijoille tuovat lastaus- ja purkupaikkojen sijainti; ne olisi Kiman mukaan eriytettävä muusta liikennevirrasta. Teiden kunto kirvoitti myös kritiikkiä tienpitäjälle. – Kuljetusten on rullattava 24/7/365, ja varastot ovat siirtyneet pyörille. Ylämäet, liittymät ja risteykset ovat hankalia talviaikana, jos liukkaudentorjunta ei ole kunnossa. Huonokuntoiset päällysteet aiheuttavat harmia myös ammattilaisille, ja Kima esittikin Rahtarit ry:n kautta voimakkaan vaatimuksen yleisten teiden kunnon kohentamisesta.

 

Vastuu kuljetuksista – kuinka minimoidaan riskit

Neste Oyj:n kuljetusten turvallisuusneuvonantaja Juha Putkisto kertoi turvallisista säiliöautokuljetuksista. Neste Oyj:llä ei ole omia säiliöautoja, ja kumppanit valitaan tarjousten perusteella. - Asiakaskäyntejä on vuosittain noin 320 000 kpl, ja kuljettajia on 320 kpl. Autoista suurin osa on kevytöljyautoja.

Neste Oyj on panostanut turvallisuuteen monin tavoin; esim. säiliöautojen rajoittimet on asetettu 82 km/h, ja niissä on kuljettajien ajokäyttäytymistä valvova laite sekä sen seuranta, alkolukot ja rengaspainevahti, kuormansiirron tuplavarmistus ja oma toiminnanohjausjärjestelmä. Kuljettajien kanssa käydään säännöllisesti turvallisuuskeskusteluja, ja Neste Oyj on mukana aktiivisesti lakivalmistelussa sekä yhteistyössä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusvoimien kanssa.

 

Tuhansia ajoneuvoja liikenteessä – Puolustusvoimat paljon vartijoina

Kuljetuksen toimialajohtaja kapteeni Markus Veijalainen kertoi Karjalan prikaatin toiminasta, Puolustusvoimien kuljettajaopetuksesta ja ammattipätevyyskoulutuksesta, sotaharjoitusten liikenteestä sekä varusmiesten loma- ja henkilökunnan työmatkaliikenteestä. Volyymit ovat suuret, sillä pelkästään Karjalan prikaatissa palvelee vuosittain 2000 – 2700 varusmiestä. Henkilökuntaa on lähes 600.

Puolustusvoimien kuljettajaopetus sisältää tavoiteltavan ajokorttiluokan teoriaopetuksen ja ajo-opetuksen liikenteessä. Puolustusvoimissa suoritettu ajokortti on korotettavissa siviiliajokorttiin ja kuljettavat saavat myös ammattipätevyyskoulutuksen varusmiespalvelusaikana, Veijalainen kertoi.  Lähialueille varusmiesten henkilökuljetukset totutetaan joukkojen omilla ajoneuvoilla, mutta pidemmillä matkoilla käytetään linja-autoja mm. liikenneturvallisuussyistä. Sekä Vekaranjärven varuskunnan ammattiliikenteen, että työmatkaliikenteen tärkeimpiä alueellisia liikenneväyliä ovat mt 369, mt 3691 ja vt 15 Kouvolan suuntaan. Riskitekijäksi Veijalainen nosti mt 3691 talvisaikaan tien kapeuden ja alhaisen kunnossapitoluokituksen takia.

Yhteiskäyttöauto – tulevaisuuden kulkumalli?

OP Ryhmän liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen kertoi OP:n yhteiskulkukäyttöautokokemuksista, sekä omista liikkumiseen liittyvistä henkilökohtaisista valinnoista.
 – Asiakaskäyttäytyminen muuttuu ja uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia. Omistamisesta siirrytään palveluiden käyttöön, helppoutta arvostetaan ja halutaan saavuttaa liikkumisen vapaus ilman auton omistamista, Kemppainen kertoi.

- Suomen julkinen liikenne on kaupunkiseutujen ulkopuolella vaatimatonta, ja auton omistamisen suhteen olemme vielä "kasarimaa" eli oman auton omistamisen tapa on vielä vahvaa. Kemppainen luopui itse omasta autosta 53-vuotiaana, ja hänen 26-vuotiaalla pojalla ei ole aikomustakaan ostaa omaa autoa.

Kemppainen kertoi OP Kulku -yhteiskäyttöautosta, jolla voi hankkia yhteisöille, yrityksille ja kunnille sähköautoja yhteiskäyttöön. Palvelun käyttäjät varaavat ja maksavat sähköauton käytön OP Kulun tarjoamalla sovelluksella. Kunta tai yritys voi näin profiloitua suunnannäyttäjänä kestävässä kehityksessä ja uusien palvelumallien lanseerauksessa, Kemppainen kertoi.

Kaupungin autot hyötykäyttöön

Foorumin viimeisessä esityksessä strategiajohtaja Markus Lankinen Lappeenrannan kaupungilta kertoi kokemuksia auton vuokraamisesta. Lappeenrannan tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, minkä vuoksi kaupunki haluaa jatkossa hankkia kaasu- ja sähköautoja. Kaupungin kuljetustarpeita on arvioitu ja liikkumista pyritään vähentämään kaavoituksen ja toimitilasuunnittelun kautta. Lappeenrannan kaupungin omistama ajoneuvokalusto halutaan tehostettuun yhteiskäyttöön ja yleinen suuntaus on kohti ajoneuvopalveluiden tehokasta käyttöä.
- Liikenteestä halutaan vihreää, Lankinen kertoi. Kokemukset ovat kannustavia, ja Lankinen on ylpeä kaupungista, joka lähti rohkeasti mukaan kokeiluun ajoneuvokaluston käytön tehostamisesta.




Tämän vuotinen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi antoi osallistujille läpileikkauksen siitä, mitä on tämän päivän työ- ja ammattiliikenne Suomessa. - Yrityksillä on iso rooli liikkumisen ja työhyvinvoinnin saralla. Saimme myös hyvän katsauksen ajoneuvojen kuljettajilta sekä  Puolustusvoimilta, miten logistiikka heillä pelaa. Liikkuminen palveluna on jo vahvasti tätä päivää, jotenonko mitään järkeä sitoa omaisuutta omaan autoon, joka saattaa seistä pihalla 95 % ajasta, pohti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula.

-Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi järjestetään myös ensi vuonna, lupasi järjestelyistä vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen.


Teksti ja kuvat: Minna Niukkanen
Viestintäasiantuntija
Kaakkois-Suomen ELY-keskus