Uutiset 2018

Kaakkois-Suomen kotouttamisen ajankohtaispäivä
- Yhdessä muutoksen keskellä (Kaakkois-Suomi)



Muutoksen keskellä ollaan myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osalta maahanmuuttoasioiden suhteen, kun kehittämispäällikkö Merja Mattila on jäämässä piakkoin eläkkeelle, ja hänen tehtäviään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa maahanmuuton osalta jatkaa maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi. Maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä  ELY-keskuksessa hoitaa myös 31.12.2018 saakka Epp Parkkali.



ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien sekä Kotona Suomessa-hankkeen järjestämä Kaakkois-Suomen kotouttamisen ajankohtaispäivä kokosi yhteen lähes 70 asiantuntijaa pohtimaan kotouttamisasioita. Maakuntauudistuksen tuomat muutoksen tuulet puhaltavat myös kotouttamisasioita uuteen malliin tulevissa maakunnissa.

- Kotouttamis- ja maahanmuuttoasiat ovat erityisen tärkeitä meillä Kaakkois-Suomessa; elämmehän rajan läheisyydessä, ja alueemme oppilaitoksissa on myös paljon vierasmaalaisia opiskelijoita. Meillä toimii myös Maahanmuuttoviraston Joutsenon vastaanottokeskus, pohjusti johtaja Satu Mäkelä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta osallistujia päivän teemaan. Mäkelä korosti hyvän ja laajan verkostomaisen työskentelytavan merkitystä.

- Kukaan ei tee tätä työtä yksin, vaan verkostossa on laaja kattaus niin elyn, TE-toimiston, kuntien, kolmannen sektorin kuin poliisin ja rajavartiolaitoksenkin väkeä.

- Suomalainen yhteiskunta haluaa toivottaa hädänalaiset ja myös osaavan työvoiman tervetulleeksi maahamme, mutta niin, että tulija sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, missä naiset ja miehet ovat tasa-arvoisessa asemassa ja kaikilla tytöillä ja pojilla on samat mahdollisuudet opiskella ja kouluttautua. Mäkelä toi esille myös suomen kielen oppimisen tärkeyden; kielen omaksuminen helpottaa ja nopeuttaa yhteiskuntaan integroitumista.

Maakunnan ja kunnan kehitettävä kotoutumista monialaisen yhteistyönä

Aamupäivän osiossa neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä
kävi läpi sitä, mitä maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset vaikuttavat kotoutumisen edistämiseen.

Maakunta vastaa jatkossa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen 5.7.2018. - Maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta maakunnassa. Vastaavat velvoitteet säilyvät kunnalla kunnan palveluiden osalta, Karjalainen kertoi.

Kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita, kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina.

Maakunnan ja kunnan on kehitettävä kototumista monialaisen yhteistyönä, ja kunnan kotouttamisen suunnittelu ja kehittäminen sovitetaan yhteen maakunnan suunnittelun kanssa, Karjalainen kertoi. Valtion kunnille maksamien erityiskustannusten korvaamisesta kuitenkin pääosin luovuttaisiin ja ne siirrettäisiin maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen. Sote tulee viemään leijonaosan maakuntaan tulevasta rahasäkistä, mistä myös raha kotouttamiseen pitäisi siis jatkossa löytää. Ministeriölle ei tule myöskään valtuuksia puuttua siihen, miten maakunta kohdentaa yleiskatteellisen rahoituksen; palloa heitetään jatkossa siis maakunnan poliittisille päättäjille.

                         
                          Neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kaakkois-Suomessa on paljon vieraskielistä väestöä

Suomen viidestätoista ELY-keskusalueesta Kaakkois-Suomi on neljännellä sijalla maahanmuuttajaväestön määrää mitattaessa. Kehittämispäällikkö Merja Mattila Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta on saanut olla näköalapaikalla maahanmuuttoasioiden parissa vuosikymmenten ajan ja Mattila korostaakin verkostotyön merkitystä. - Tätä ei voi tehdä yksin, vaan yhteistyössä niin valtion, kuntien kuin kolmannenkin sektorin toimijoiden kesken. Mattilan mukaan varsinkin vuosi 2015 oli käännekohta, kun Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa, mutta silti maahanmuuttajien määrä on Suomessa vähäinen verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Vuonna 2016 ulkomaalaisia asui Suomessa 243 400 eli reilu 4 %:a koko maan väestöstä.
- Pääkaupunkiseutu vetää maahanmuuttajia mutta Kotka on listalla neljäntenä kun verrataan vieraskielisten osuutta kaupungin asukasluvusta, Mattila kertoi. Kaakkoisen Suomen kaupungeista eniten vieraskielisiä asuu Kotkassa (9,2 %) ja Lappeenrannassa (7 %).

Kaakkois-Suomessa suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäläiset ja virolaiset. Merja Mattila halusi painottaa myös sitä, että maahanmuuttoasioilla ei tarkoiteta pelkästään pakolaisia vaan siihen luetaan myös työperäinen maahanmuutto; Suomen väestö ikääntyy eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikilla aloilla.

Kaakkois-Suomen kolmessa vastaanottokeskuksessa (Kotka, Imatra, Lappeenranta) on tällä hetkellä noin 600 henkeä; koko Suomessa on vastaanottojärjestelmän piirissä noin 11 000 henkilöä.

Kaakkois-Suomessa käytetään tänä vuonna kotoutumiskoulutuksiin noin 4,5 M euroa. Kotoutumiskoulutus auttaa maahanmuuttajia löytämään paikkansa osana suomalaista yhteiskuntaa, opiskelu- ja työelämää.
- Elämme vapaan liikkuvuuden alueella, koemme työvoimapulaa joillakin aloilla mutta koska kaikella toiminnalla on hintalappu, on keskustelu politisoitunut koko Euroopankin mittakaavassa.
Maahanmuuttoasiat ovat mielenkiintoisia mutta välillä raskaita, toteaa Merja Mattila - 40 vuoden työrupeaman jälkeen.

Kaakkois-Suomessa paljon asiantuntemusta kotouttamisasioissa

TE-hallinnon virkamiesten jälkeen ohjelmassa pääsivät ääneen Kaakkois-Suomen paikalliset kotouttamistyön tuntijat eli palveluesimies Merja Heino-Kukkurainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä sekä maahanmuuttotyön johtaja Pirjo Puolakka Kotkan kaupungista. Myös Heino-Kukkurainen nosti esille verkoston tärkeyden kotouttamistyössä. Eteläkarjalaisia kotouttamisen verkostoja edustavat mm. koulutustyöryhmä, perheiden kotoutumisen edistämisen työryhmä ja Momentti.

Eteläkarjalaista verkostotyötä kuvaa se, että verkostoja perustetaan tarpeeseen ja ne ovat usein määräaikaisia. Uudenlaista yhteistyötä Etelä-Karjalassa on MomenttiCornerit, joissa Eksoten maahanmuuttopalveluiden työntekijä menee ammattiopisto Sampoon tarjoamaan palveluita.

Kotkassa lähtökohtana on Pirjo Puolakan mukaan se, että koko Kotka kotouttaa. Tämän vuoksi kaupunki laittoi 500 000 euron erityismäärärahan kotoutumisen palveluiden kehittämiseen vuonna 2018. Summalla on mm. lisätty traumaterapeuttista osaamista ja huomioitu ikääntyneitä maahanmuuttajia. Erityismäärärahaa on esitetty jatkettavan, tosin pienempänä, myös vuonna 2019.

Näin naapurissa

Kuulumisia naapurimaakunnista Hämeestä toivat Hämeen ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen, joka kertoi Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kotoallianssipiloteista, sekä Lahden kaupungin maahanmuuttotyön asiantuntija Anne Saloranta, joka kertoi Lahden tilanteen ohella Päijät-Hämeessä tapahtuneesta kotouttamistyön muutoksesta ja haasteista, kun alueelle perustettiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja kotouttamistyö jakaantui kuntaan ja kuntayhtymään.

Saloranta varoitti kaakon kuntia, että pitävät huolen siitä, ettei kotouttamistyö huku uudistuksissa. Salonen kertoi, että kotopilotin ytimenä on pilotoida uudenlaista kotouttamisyhteistyötä sekä Päijät-Hämeessä että Kanta-Hämeessä. Lisäksi pilotissa suunnitellaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää koordinoituja kotouttamisen palveluja ja selvitetään resurssien tarvetta ja työnjakoa. Salosen mukaan huomaa olevansa oikealla polulla, kun kuulee, että muuallakin, kuten Kaakkois-Suomessa, puhutaan samanlaisten palvelujen, "Kotouttamon" perustamisesta. "Kotouttamot" etenevät Hämeessä tilojen selvittelyllä ja konseptin yhteisellä suunnittelulla.

Verkostotyö esittäytyy

Loppuiltapäivän esiteltiin verkostotyön erilaisia toimintamalleja. Ensiksi hankepäällikkö Eija Asikainen esitteli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimaa POKE-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää pakolaistaustaisten ohjausta koko Suomessa.

LAPE-muutosagentti Mona Taipale Eksotelta ja projektipäällikkö Tarja Tammekas LAPE Kymenlaaksosta esittelivät sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson LAPE-hankkeita ja hankkeissa tehtyjä myös maahanmuuttoon liittyviä kokeiluja, jotka liittyivät mm. perhe- ja tyttötyöhön sekä osallisuuden kasvattamiseen. Myös LAPE-hankkeista nousi esille yhteistyön ja verkostojen merkitys.

Päivän päätti Kouvolan Ohjaamon palveluohjaaja Anna Kemppinen, joka kertoi Ohjaamon olevan kaikille nuorille avoimen paikan, missä työskennellään Ohjaamo-otteella verkostomaisesti. Kemppinen korosti puheenvuorossaan myös ensimmäisen kohtaamisen merkitystä nuoren kanssa.

Teksti: Maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi ja viesintäasiantuntija Minna Niukkanen
Kuvat: Minna Niukkanen



 


Päivitetty