Hyvää meininkiä ympäristö- ja vesistöhankkeiden yhteistyössä Uudellamaalla (Uusimaa)
Maatalouden vesiensuojelun teemapäivä veti paikalle hanketoimijoita salin täydeltä. Uudenmaan ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin alueella nyt käynnissä olevia hankkeita ja samalla verkostoiduttiin. Tällaisia päiviä tarvitaan jatkossakin, osallistujat totesivat.
Yhteistyön tekeminen on tärkeää. Jatkohankkeisiin ei kannata hakea rahoitusta tietämättä, mitä toiset tekevät, tilaisuudessa todettiin.
Jotta viljelijät voivat motivoitua luonnonsuojelullisista menetelmistä, heidän on ylipäänsä saatava niistä tietoa. Noin kolmannes Uudellamaalla toimivasta 3 600 tilasta on ruotsinkielisiä, joten myös ruotsinkielisen materiaalin tarvetta olisi nykyistä enemmän. Myös kuluttajille tiedottaminen olisi tärkeää, todettiin, sillä lehdistä lukiessa voi jäädä sellainen kuva, etteivät maanviljelijät tee yhtään mitään.
Projektipäällikkö Jukka Rajala esittelemässä OSMo-hanketta.
Päivän avauspuheenvuoron käyttänyt luonnon- ja vesiensuojeluyksikön päällikkö Eeva-Riitta Puomio Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi vesiensuojelun tehostamisohjelmasta: Itämeren ja vesien tilan parantamistoimiin annettiin syksyn budjettiriihessä yhteensä 45 miljoonaa euroa käytettäväksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Koska eduskunta hyväksyy ehdotuksen vasta joulukuussa, vielä ei ole voitu sopia, miten rahat jaetaan eri toimintojen ja alueiden kesken.
Puomio nimesi vesien hyvän tilan yhdeksi Uudenmaan ELY-keskuksen keskeisistä, strategisiin kärkiin liittyvistä tavoitteista. Ympäristövastuualue ei ponnistele tähän tavoitteeseen yksin, hän tähdensi, myös elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue on työssä mukana.
- Vaikka paljon on tehty, vesistön tilanne näyttää silti vielä aika synkältä. Mutta pitkällä aikavälillä olemme päässeet eteenpäin, Puomio luonnehti Uudenmaan tilannetta.
Vesiensuojelutoimenpiteissä tarvitaan ensinnäkin verkostojen välistä yhteistyötä, Puomio painotti. Myös rahoituskanavien löytäminen on tärkeää, sillä ilman rahaa hankkeita ei voi käynnistää. Kolmanneksi keinoksi hän nimesi tiedon tuottamisen ja sen avulla ohjaamisen.
Viljelijät mukaan alusta alkaen!
Maanviljelijät kannattaa ottaa mukaan heti, kun toimintaa aletaan suunnitella, tilaisuudessa muistutettiin. Heidän eteensä ei kannata viedä valmiiksi pureskeltua hanketta, sillä ilman heitä teoriaa ei muuteta käytännön toimiksi.
Päivän aikana kävi ilmi, ettei viljelijöitä ole unohdettu. Heidän panoksensa hankkeiden tietojen ja tutkimustulosten keräämisessä sekä niiden levittämisessä on suuri. Yksi yleisimmistä tiedonkeruutavoista on maanviljelijöiden osallistaminen toimintaan. He luovuttavat hankkeen tutkimuskäyttöön tilaltaan koeruutuja ja antavat järjestää maillaan pellonpiennartilaisuuksia. Esimerkiksi Vantaanjoen kipsihankkeessa tarvitaan peltojen omistajien apua, jotta saadaan tutkimustuloksia. Hankkeessa käsitellään kipsillä lähes 3 500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen pelloista. Mukaan lähteneille viljelijöille ei koidu osallistumisesta kuluja. Myös VILKKU Plus, joka välittää ajankohtaista tietoa muun muassa maan kasvukunnon parantamisesta, on ottanut viljelijät toimintaansa mukaan.
Vilkku Plussan toimintaa esitellyt hankevastaava Janne Heikkinen kertoi pellonpiennartilaisuuksien keränneen mielenkiintoa niin hyvin, että joskus on pitänyt jo vähän jarrutella osallistujien määrää. Näin kävi esimerkiksi syksyllä Tuusulassa, kun siellä oli arvioitu maanrakennetta pellolle kaivetun puolitoista metriä syvän montun avulla: Montun reunalle mahtui tarkkailijoita tietenkin vain rajallisesti.
- Tutkijat ovat mielissään, kun pääsevät kuuntelemaan kentän ääntä. Ja viljelijä kuuntelee parhaiten toista viljelijää. Tilaisuuksissa he voivat vaihtaa kokemuksiaan ja niissä onkin syntynyt hyviä keskusteluja, Heikkinen kertoi kokemuksistaan pellonpiennartilaisuuksista.
Pelloilla järjestettäviin tapahtumiin kutsutaan viljelijöiden lisäksi myös tutkijoita ja alan toimijoita, jotta tutkimustieto saadaan leviämään.
Viljelijätilaisuudet ovat hanketoimijoiden mukaan osoittautuneet tehokkaiksi tiedonvälityskeinoiksi; he ovat enemmän toiminnan ihmisiä, tulevat kyllä kentälle seuraamaan, mutta luentotilaisuuksiin heitä on vaikeampi saada, todettiin. Kuva menneiltä vuosilta.
- Voit katsella teemapäivän kokonaisuudessaan täältä (YouTube)
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola