Uutiset 2016

Uutiset 2016

Keski-Suomen vesiä kuntoon näillä eväillä (Keski-Suomi)

Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2016–2021  toteutus on alkanut tämän vuoden alusta.

Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2015. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021, joka on vesienhoitosuunnitelmien tausta-asiakirja, valmistui samaan aikaan. Molempia on valmisteltu yhteistyössä vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa. Kansalaisia, viranomaisia ja sidosryhmiä on kuultu useissa suunnittelun eri vaiheissa. Nyt on tärkeää hyväksyttyjen vesienhoitosuunnitelmien ja toimen­pide­ohjelman toimeenpano. Tähän tarvitaan ELY-keskuksen, toimijoiden, sidosryhmien, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyötä ja sitoutumista.  

Esimerkkejä käynnistyneistä toimenpiteistä

Maa- ja metsätalouden vesienhoitotoimenpiteillä pyritään erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Uusi ympäristökorvausjärjestelmä on lisännyt selvästi viljelijöiden kiinnostusta suojavyöhykkeiden perustamiseen ja tavoite suojavyöhykemäärän osalta on toteutumassa jo vesienhoitokauden alussa. Metsätalouden vesistövaikutuksia vähennetään muun muassa lisäämällä perusvesiensuojelutasoa tehokkaampien toimenpiteiden (putkipadot, pintavalutuskentät ja kosteikot)) käyttöä erityisesti metsätalouden vesiensuojelun painopistealueilla. Näillä rakenteilla tehostetaan kunnostusojituksen vesiensuojelua sekä vähennetään myös jo toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia.

Tammikuussa alkanut Freshabit-hanke tukee toimenpideohjelman toimeenpanoa muun muassa toimilla, joilla vähennetään valuma-alueiden päästöjä maa-ja metsätalousalueilta. Valuma-alueiden kuormitusta vesistöihin vähennetään rakentamalla mm. kosteikkoja, pintavalutuskenttiä ja erilaisia patorakenteita. Metsäkeskus osallistuu hankkeessa valuma-aluesuunnittelun sekä metsätalouden vesistökuormituksen mallintamistyökalujen kehittämiseen sekä laatii valuma-aluekohtaisia vesiensuojelusuunnitelmia hankkeen pilottivaluma-alueille. Keski-Suomesta hankkeessa mukana ovat Saarijärven ja Arvajan reitit. Saarijärven reitille on tavoitteena perustaa myös eri maankäyttömuotojen yhteinen vesiensuojelun pilottikohde (kosteikko tms.), jonka toimintaa seurataan automaattimittauksilla hankkeen loppuun saakka. Parhaillaan ollaan kartoittamassa sopivaa kohdealuetta.

Pohjavesialueilla keskeisiä vesienhoitotoimenpiteitä ovat erityisesti pilaantuneiden alueiden selvitykset ja kunnostukset, teiden talvisuolauksen vähentäminen, suolaa vähemmän haitallisen aineen käyttöönotto sekä pohjavesisuojausten rakentaminen liikennealueille ja -väylille. Keski-Suomen ELY-keskus on esittänyt Joutsan kunnan Joutsan pohjavesialuetta ja Jyväskylän Keljonkankaan pohjavesialuetta valtakunnallisiksi pilaantuneiden alueiden selvitysalueiksi. Joutsan pohjavesialueella on tarkoituksena selvittää torjunta-aineiden ja Keljonkankaan pohjavesialueella liotinaineiden päästölähteet. 

Pistekuormituksen vähentämiseksi esitetään kahdeksan jätevedenpuhdistamon perusparantamista, kahdelle puhdistamolle jätevesien hygienisointia sekä kolmelle puhdistamolle tehostettua ammoniumtypenpoistoa.  Esimerkki alkaneista toimenpiteistä on Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen jäteveden­puhdistamon laajennuksen rakentaminen. Uudistuksella varmistetaan puhdistamon ympäristöluvan kiristyneiden päästömääräysten toteutuminen.  Turvetuotannon vesiensuojelua esitetään tehostettavaksi 20 %:lla olemassa olevasta turvetuotantopinta-alasta. Tehostamista tehdään ympäristölupien ja valvonnan keinoin.

Keskitetyn viemäröinnin toteuttamiseksi haja-asutusalueelle on Keski-Suomen ELY-keskus myöntänyt touko­kuussa avustusta kuudelle hankkeelle yhteensä 205 000 €. Avustuk­­set jaettiin valtakunnallisen viemäröintiohjelman mukaisiin vesihuoltolaitosten viemäröintihankkeisiin. Esimerkki valmistuneesta vesihuoltohankkeesta on Kivijärven Hoikanperän viemäröinti. Lähes valmis on Kyynämöisen vesiosuuskunnan Hietasaaren Caravan-alueen viemäröinti. Osuuskunta Lanne-Vesi rakentaa parhaillaan verkostoa Uuraista kohden.

Vesistöjen rakentamiseen, säännöstelyyn ja kunnostukseen liittyviä toimenpiteitä on esitetty toimenpideohjelmassa 22 jokimuodostumalle ja 14 järvelle. Toimenpiteet ovat lähteneet hyvin käyntiin. Esimerkiksi Tourujoen kunnostussuunnittelu on alkamassa, Vesangan reitin virtavesien kunnostussuunnitelma on valmistunut keväällä 2016 ja Leukunjoki-Kangaspuron virtavesikunnostus alkaa näillä näkymin syksyllä. Palokkajärven säännöstelyn lakkaamiseen tähtäävä suunnittelu alkaa 2016–2017. Saarijärven, Pieni- ja Iso-Lumperoisen säännöstelyn lupaehdot on muutettu sovitun mukaisiksi. Freshabit-hankkeeseen liittyvä Saarijärven reitin näkyvin toimenpide tulee olemaan vesistön vaellusyhteyden avaaminen.  Vattenfall Oy rakentaa Hietaman ja Leuhun voimalaitosten yhteyteen kalatiet vuoteen 2021 mennessä.

Vesienhoidon yhteistyöryhmä 

Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien valmistelussa ja hyväksyttyjen vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelman toimeenpanossa ja toimenpiteiden edistämisessä on keskeinen rooli vesienhoidon yhteistyöryhmällä. Yhteistyöryhmä on lakisääteinen ryhmä, jonka ELY-keskus kutsuu koolle vesienhoitokausittain. Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän nimeäminen on parhaillaan käynnissä.

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016-2021 ja Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjlma vuosille 2016-2021 löytyvät tältä Internet-sivulta:

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Keski-Suomi (www.ymparisto.fi)

Lisätietoja Freshabit-life IP-hankkeesta Keski-Suomessa:

Keski-Suomen vesistöjä kunnostetaan suuressa LIFE-hankkeessa (SYKE tiedote 10.12.2015)

Freshabit-life IP -hanke (www.metsäkeskus.fi)

 

 

 

 


Päivitetty