Uutiset 2015

Uutiset

Korkeakosken voimalaitos Kotkassa saa kalatien (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
 



Kymijoen kalasto on kokenut voimallisesti teollistumisen ja voimalaitosrakentamisen seuraukset. Suurin häviäjä on ollut lohi, jonka määrä veden likaantumisen ja joen patoamisen myötä väheni voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella. Lopullisen kuoliniskun Kymijoen oma lohikanta koki vuonna 1933, jolloin valmistuivat voimalaitokset molempien päähaarojen suille eli Ahvenkoskelle ja Koivukoskelle. Viimeiset alkuperäiset lohet pyydettiin 1940-luvulla. Tämän jälkeen lohta ei joessa tavattu neljään vuosikymmeneen.

1970-1980-lukujen vaihteessa käynnistetyt kotiutusistutukset Venäjältä tuodulla Nevan kantaa olevilla poikasilla onnistuivat hyvin ja lohisaalis Kymenlaakson rannikolla nousi vuosikymmenessä 180 tonniin. Istutusten tuloksellisuus alkoi heiketä kuitenkin1990-luvun lopulla, ja vuosisaaliit ovat sen jälkeen olleet 35 – 60 tonnia. Pian havaittiin ensimmäistä kertaa lohen luontaisen lisääntymisen onnistuneen patojen alapuolisilla koskilla.

Pelkästään istutuksiin perustuva kalavedenhoito ei ole biologisesti kestävää toimintaa. Tarkoituksenmukaisempaa on pyrkiä hyödyntämään vesistön luontaista lisääntymispotentiaalia, Kymijoella veden puhdistuminen on luonut edellytykset luontaisten vaelluskalakantojen palauttamiselle. Anjalankosken alapuolella on poikastuotantoalueiksi soveltuvia koski- ja virta-alueita noin 240 hehtaaria.  On laskettu, että tämä pinta-ala voisi tuottaa vuosittain 150 000 – 300 000 lohen vaelluspoikasta, josta määrästä kutukokoon pääsisi arviolta 30 000 – 60 000 kpl.  Rahallinen arvo on useita satoja tuhansia euroja. Valtaosa tästä tuotantopotentiaalista on kuitenkin nousuesteiden takana.

Erityisesti Korkeakosken voimalaitoksen kielteinen merkitys on ollut suuri, koska valtaosa lohista virtaamaolosuhteista johtuen pyrkii kudulle nimenomaan Korkeakosken haaraan kautta. Kymijoen kalataloudellista kehittämistä pohtinut asiantuntijaryhmä (raportti valmistui 2009) nostikin Korkeakosken kalatiehankkeen kärkikohteeksi. Tämä hanke sai ensi askeleensa 2009, kun kalatiesuunnitelman tekoon saatiin ympäristökeskukselta 120 000 euroa EAKR-rahoitusta. Suunnitelma valmistui 2010. Hankkeen eteneminen pysähtyi kuitenkin useaksi vuodeksi. Tärkein este oli rahoituksen puuttuminen. Useat vaihtoehdot (mm. Euroopan kalatalouden ohjausrahasto, maaseuturahasto, LIFE+) kariutuvat toinen toisensa jälkeen. Kalataloudesta vastaava maa- ja metsätalousministeriö oli saanut runsasta kritiikkiä vaelluskalakantojen hoidon laiminlyömisestä. Vastatakseen tähän kritiikkiin, esitti ministeriö vuoden 2013 lisätalousarvioon miljoonan euron määrärahaa Korkeakosken kalatien rakentamiseksi ja tämä esitys meni yllättäen läpi. Kalatierakentamiseen oltiin lisäksi valmiita ohjaaman kalataloudellisia kunnostusvaroja sekä ELY-keskuksen hallinnoimia kalatalousmaksuja. Näin hankkeen alustavaa kustannusarviota vastaava rahamäärä saatiin kasaan.  

ELY-keskus sai ympäristöluvan v. 2013

Kotkan kaupungin ja voimayhtiön kieltäydyttyä lähtemästä hankkeen ympäristöluvan hakijaksi, jäi se ELY-keskuksen tehtäväksi. Ympäristölupa saatiin 2013. Voimayhtiön kanssa tehtiin tämän jälkeen erillinen sopimus, jossa sovittiin veden juoksutuksesta kalatien kautta aiheutuvan virtaamamenetyksen korvaus. Ennen rakennusluvan saantia, kalatielle piti saada poikkeamislupa, koska se sijaitsi teollisuushistoriallisesti arvokkaalla alueella. Museovirasto edellytti poikkeamislupalausunnossaan, että alueella pitää tehdä arkeologinen selvitys. Sen valmistuttua museovirasto totesi, että kalatien rakentamiselle ei ole esteitä. Rakennuslupa hankkeelle saatiin joulukuussa 2014.

Tammikuussa liikenne-vastuualue käynnisti tarjouskilpailutuksen.  Sen tuloksena tarjouksia saatiin neljältä yritykseltä. Tarjouskilpailun voittajaksi selviytyi kokkolalainen maanrakennusfirma. Tarkoitus on, että työt käynnistyvät kevään aikana ja kalatie on valmis syksyllä. Mikäli kalatie toimii odotetulla tavalla, rakentamiseen sijoitut varat saadaan takaisin erilaisina tuottoina jo muutamassa vuodessa.

Vuoden 2015 alussa tapahtuneen kalatalouden organisaatiomuutoksen myötä on hankkeen hallinnointi ja rahoitus siirtynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikön vastuulle.

- Kauko Poikola
Asiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut -yksikkö
kauko.poikola@ely-keskus.fi


 


Päivitetty