Pengerpumppaamojen käyttöä peltoalueiden kuivatusvesien puhdistamiseen selvitellään Kalajokivarressa (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Nivalan kaupunki ja Ylivieskan kaupunki ovat aloittaneet esiselvityksen siitä, voisiko Kalajoen keskiosalla oleva pengerpumppaamoja käyttää vähentämään peltoalueiden kuivatusvesien kiintoaine-, ravinne ja typpikuormaa. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat ainakin valumavesien pidättäminen ja kemikalointi. Myös menetelmien kustannustehokkuutta arvioidaan.

Selvityksen teko on tilattu Maveplan Oy:ltä ja se valmistuu syksyllä. Jos selvityksessä löytyy tarkoitukseen sopiva puhdistusmenetelmä, etsitään myös mahdollisia pilottikohteita, joilla veden puhdistamista voisi myöhemmin haettavalla rahoituksella testata.

Kalajoen keskiosa on vesivoimantuotantoa ja tulvasuojelua varten voimakkaasti muutettua jokiosuutta.  Vesimuodostuma on tyydyttävässä tilassa, joten vesienhoitolain tavoitteiden saavuttamiseksi siellä on etsittävä toimenpiteitä tilan parantamiseksi.

Suurin osa Kalajoen keskiosan koskialueista on hävinnyt allastuksen seurauksena ja vedessä on runsaasti ravinteita. Jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta jopa 80-85 %:n on arvioitu olevan peräisin maataloudesta. Säännöstelyaltaiden rannat ja jokivarret on pitkälti pengerretty. Penkereet suojaavat peltoalueita tulvilta, mutta myös estävät veden vapaan virtauksen jokeen. Näin ollen pääosa Nivalan-Ylivieskan alueen jokivarsipeltojen vesistä pumpataan Kalajokeen noin 30 pengerpumppaamon avulla. Pumppaamot ovat valtion rakentamia ja kunnossapidettäviä vesitalousluvassa määrätyn vastuunjaon perusteella. Maanomistajien vastuulla on veden johtaminen pumppaamoille ja pumppaamoiden tarvitsemasta sähköstä vastaa voimayhtiö.

Koska pumppaamoita varten valumavesiä kerätään laajoilta alueilta yhteen pisteeseen, on herännyt ajatus, voisiko niiden yhteyteen kannattavasti rakentaa vesienpuhdistusjärjestelmiä ravinteikkaiden peltoalueiden kuivatusvesien puhdistamiseen. Lisäksi pumppaamoille johtaa tie ja niitä kunnossapidetään säännöllisesti, joten niiden yhteyteen voisi olla kannattavaa rakentaa sellaisiakin vedenpuhdistusrakenteita, jotka vaativat huoltoa. Pumppaamojen kautta johdettavat vesimäärät ovat esim. tulva-aikaan niin suuria, että luultavasti niitä kaikkia ei voida käsitellä. Maatalouden vesiensuojelussa tavallisesti käytettyjä kosteikkoja on vaikea rakentaa Kalajoen keskiosan kaltaiselle tasaiselle peltoalueelle.

Vastaavan tyyppistä selvitystä ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin tehty.

Lisätietoja:

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Timo Yrjänä 0400 386593 ja Miikka Annunen 02950 38304

Ylivieskan kaupunki: Tapio Koistinaho 044 4294 227

Nivalan kaupunki: Jouni Hautala 040 344 7301 (vko 27)