Vieraslajeja ja eroosiota kartoitettu Lapuanjoella sekä vieraslajeista tiedotettu Kyrönjoella (Pohjalaismaakunnat)

Kesän aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työskennellyt viisi kesäharjoittelijaa, jotka ovat selvitelleet Lapuan- ja Kyrönjoella vieraslajeihin ja eroosioon liittyviä asioita.  Lapuanjoella on nyt ensimmäisen kerran tehty kattavaa vieraslaji- ja eroosiokartoitusta ja Kyrönjoella panostettu vieraslajien torjuntaan. Näiden töiden raportit ovat nyt valmistuneet.  Lisäksi Kyrönjoella on harjoittelijatyönä valmisteilla eroosiontorjuntaan liittyvä opas, joka valmistuu syksyn aikana. Harjoittelijatöihin on saatu tukea Lapuanjoki- ja Kyrönjokirahastoista. Harjoittelijatöistä on saatu paljon positiivista palautetta ja selvityksiä ja torjuntayhteistyötä pyritään jatkamaan ensi kesänä.

Lapuanjoen rannoilla runsaasti jättipalsamia

Kesän aikana Lapuanjoen rantojen eroosiota ja vieraslajeja on kartoitettu Kuortaneenjärveltä Lapuan kaupungin läpi Kauhavan Liinamaan sillalle asti. Pituutta kartoitetulle jokiosuudelle kertyi 55 kilometriä. Kartoitettuja vieraslajeja olivat jättipalsami, kurtturuusu, jättiputket, valkokarhunköynnös, etelänruttojuuri ja komealupiini. Havaintoja näistä lajeista tehtiin yhteensä 212, joista 196 koski jättipalsamia. Eniten jättipalsamia esiintyi molemmin puolin Lapuan taajama-aluetta: ylävirtaan runsaimmat kasvustot ulottuivat Tiistenjoen alueelle ja alavirtaan puolestaan Alajoen lintutornille asti. Runsaasti esiintyi myös valkokarhunköynnös. Muista lajeista ei sen sijaan havaittu kuin muutamia pihaistutuksista karanneita kasvustoja. Kartoituksen perusteella ainakin jättipalsami ja valkokarhunköynnös ovat hyödyntäneet Lapuanjokea levittäytymiseen. Erityisesti Lapuan taajama-alueella ihmistoiminta, kuten puutarhajätteiden jättö vesistön läheisyyteen, on osaltaan edistänyt jättipalsamin leviämistä alavirtaan. Vieraslajikartoituksesta vastasi harjoittelija Marjut Mähönen.

Rantojen syöpymiä varsinkin Poutun padon alapuolella

Lapuanjoella havaittiin eroosiojälkiä koko kartoitusalueella Kuortaneenjärveltä Liinamaan sillalle. Näistä yleisimpiä olivat jokitörmien syöpymät vesirajassa, josta ne olivat helppo tänä kesänä havaita alhaisen vedenkorkeuden vuoksi. Syöpymiä esiintyi eniten Poutun padon alapuolella. Lapuanjoen varrella esiintyi myös maansortumia ja maankäytöstä aiheutuvaa eroosiota. Laajoja maansortumia havaittiin kolme ja ne kaikki sijaitsivat korkeilla ja jyrkillä jokitörmillä, joissa virtaus oli tavallista voimakkaampaa. Maankäytöstä johtuvaa eroosiota havaittiin varsinkin Lapuan taajama-alueella, jossa maata oli muokattu pihaistutusten ja uusien rakennusten takia. Myös laidunnus ulottui paikoitellen jokeen, jolloin karja oli kuluttanut jokitörmää. Eroosiota on torjuttu Lapuanjoella mm. suojavyöhykkeiden ja kiviverhousten avulla. Eroosioselvityksestä vastasi harjoittelija Panu Palonen.

Kyrönjoella monipuolista vieraslajitiedotusta

Kesän aikana vieraslajitiedotusta ja -torjuntaa on toteutettu Kyrönjoen alueella runsaasti erilaisissa tiedotuskanavissa. Haitallisia vieraslajikasveja käsitteleviä julkaisuja on voinut seurata Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, Instagram). Vieraslajitiedottajat ovat tehneet mm. videon ELY-keskuksen YouTube-kanavalle.  Vieraslajitiedottajina toimivat harjoittelijat Ilona Laine ja Joni Kivimäki ja he olivat kesän aikana vastailemassa yleisön kysymyksiin seitsemillä kesämarkkinoilla. Keskustelua käytiin erityisen paljon vieraslajien haitallisuudesta, torjunnasta ja tunnistamisesta.  Tiedotustyötä on tehty myös yhteistyössä kirjastojen kanssa ja viidessä pohjalaiskirjastossa järjestettiin kesän aikana informatiivinen vieraslajinäyttely.

11 vieraslajitalkoota Kyrönjoella

Torjuntatyötä toteutettiin hyvällä menestyksellä Kyrönjoen varrella. Kesän aikana talkoita järjestettiin yhteensä 11.  Keskimäärin osallistujia talkoissa oli 10, parhaimmillaan 30 henkeä. Talkooporukalla saatiin hyvin poistettua jättipalsamia talkookohteista. Parhaimmillaan jättipalsamia poistettiin 86 täyttä jätesäkillistä kahden tunnin aikana. Torjuntatyöhön saatiin mukaan alueen kuntia kiitettävästi. Kunnat järjestivät mm. talkoisiin jätesäkkejä ja torjuntajätteen kuljetuksen talkookohteista oikeanlaiseen hävitykseen. Vieraslajityön yhteydessä havaittiin, että onnistunut torjunta edellyttää pitkäjänteisyyttä, selkeitä toimitapoja sekä erityisesti eri toimijoiden laajaa yhteistyötä.

Lapuanjoen kartoituksen tuloksista sekä Kyrönjoen vieraslajien torjunnasta tehdyt raportit ovat luettavissa täältä:

• https://vesienhoitolansi.wordpress.com/jokineuvottelukunnat/lapuanjoen-neuvottelukunta/harjoittelijaraportit/Lapuanjoen eroosio- ja vieraskasvilajikartoitus 2019
• https://vesienhoitolansi.wordpress.com/jokineuvottelukunnat/kyronjoen-neuvottelukunta/raportit/Vieraslajitiedotusta ja torjuntaa Kyrönjoella 2019

Lisätietoja:

• Vieraslajiharjoittelijoiden ohjaaja, ylitarkastaja Hannele Kekäläinen puh 0295 027 826
• Eroosioharjoittelijan ohjaaja, johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto puh 0295 027 794