Tiedotteet 2019

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai sitä alempana (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Syksyn aikana tulleet sateet ovat jonkin verran kasvattaneet tulovirtaamia ja paikoin nostaneet vedenpintoja.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat kuitenkin edelleen keskimääräistä alempana. Suurimmissa järvissä, kuten Päijänteessä, pinnat eivät kuitenkaan ole vielä juurikaan nousseet. Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta kääntyy marraskuun alkuun mennessä hitaaseen nousuun.  Päijänteen säännöstelypatoa on tässä kuussa hieman avattu, mutta virtaamat Kalkkisessa ja Kymijoessa ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Kymijoen virtaaman ennustetaan kasvavan lähiviikkoina, mutta muutokset ovat vähäisiä.

Kokemäenjoen vesistöalueella järvien vedenkorkeudet ovat pohjoisosissa nousseet lokakuun alun runsaiden sateiden jälkeen hieman. Etelämpänä kuivuus jatkuu edelleen, vaikka lokakuun aikana useimpien järvien ennustetaan kääntyvän nousuun.

Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on Hämeenlinnan kohdalla noin 17 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Ennusteen mukaan Vanajaveden pinta kuitenkin nousee loka-marraskuun aikana hiljalleen kohti tavanomaista.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta jatketaan kuivan vesitilanteen vuoksi edelleen ainakin lokakuun ajan, sen on jatkunut jo viime vuoden elokuusta asti. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Lisää tietoa Mallasveden juoksutuksista https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Juoksutukset_erityistilanteissa/Mallasveden_juoksutukset(42744)

 

Pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien, mutta lasku on nyt syksyn sateiden myötä hieman hidastunut. Jos runsaita ja pitkäkestoisia sateita saadaan vielä ennen maan routiintumista, niin pohjavesitilanne tulee paranemaan. Nousevatko pohjavedet pitkäajan keskimääräisen tason tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle, sitä on vielä vaikea ennustaa.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuusta lähtien noin 60 senttimetriä. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut noin 30 senttimetriä ja Sysmän Soukanharjun seuranta-asemalla laskua on ollut hieman yli 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä noin 30-50 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

 

Tiedot on koottu 16.10.2019 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/pohjavesi/HAM.htm

 

Vesi.fi -verkkopalvelu

Suomen ympäristökeskuksessa kehitetään parhaillaan uutta Vesi.fi-verkkopalvelua, jonka taustalla on vahva tahtotila rakentaa kansalaisia palveleva vesitiedon kokoava verkkopalvelu. Tavoitteena on tuottaa hyödyllistä ja kaikille helposti saavutettavaa tietoa vesiasioista niin asumiseen, vapaa-aikaan kuin harrastuksiinkin. Verkkosivuilta löytyy muun muassa vesitilannekartta, sijaintipaikkasi vesitilannepalvelu, kaivovesitulkki ja paljon muuta. Vesitilannekartalta voit etsiä muun muassa sinua kiinnostavan järven tietoja. Sijaintipaikkasi vesitilanne kertoo ajankohtaisen vesitilanteen siitä paikasta missä juuri nyt olet yhdellä klikkauksella (toimiakseen palvelu vaatii sijaintitietojesi käytön hyväksymisen). Kaivovesitulkki antaa tietoa kaivoveden laadusta laboratoriossa teetettyjen tutkimustulosten perusteella.  Vesi.fi -verkkopalvelu on edelleen testikäytössä. Pääset kokeilemaan palvelua osoitteessa www.vesi.fi. Voit esittää toiveita ja kehittämistarpeita sivuston kehittäjille verkkosivuilta löytyvän palautekyselyn avulla.

 

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

 

Tiedotus:

Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037

 


Päivitetty