Hämeen pintavesien tila-arvio on valmistunut (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Hämeen suurimpien järvien ja jokien tila-arvio on tarkistettu. Luokiteltuja järviä ja jokia oli yhteensä 203. Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta erinomaisessa tai hyvässä tilassa on yhteensä 78 %. Luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 32 % hyvässä tilassa. Erinomaiseksi ei ole luokiteltu yhtään jokea. Monien vesistöjen tilaluokka on tarkistetussa luokittelussa vaihtunut toiseksi. Syynä tähän ovat useimmissa tapauksissa aiempaa kattavammat aineistot.

 

Tilaluokkien osuudet luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta ja luokiteltujen jokien kokonaispituudesta.

Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien järvien suuri pinta-alaosuus selittyy sillä, että Hämeen suurimmista järvistä useimmat ovat laatuluokaltaan erinomaisia tai hyviä. Heikompiin luokkiin jäävät järvet ovat enimmäkseen pienehköjä.  Kanta-Hämeen maakunnassa kahteen parhaaseen luokaan kuului 58 % luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta. Päijät-Hämeessä, missä muutamat hyvässä tilassa olevat suuret järvet kattavat suuren osan luokitellusta järvipinta-alasta, vastaava osuus on 85 %. Kanta-Hämeessä hyväksi luokiteltujen jokien osuus on hieman suurempi kuin Päijät-Hämeessä.

 

Luokittelun perusteena ekologia, ei ainoastaan vedenlaatu

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt kolmannen kerran. Luokittelussa on käytetty vuosina 2012 – 2017 kerättyjä tietoja vedenlaadusta ja biologisista tekijöistä. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana on laki vesienhoidon järjestämisestä.

Ekologisessa luokittelussa tarkastelun kohteena on koko vesiekosysteemin tila. Vesistöjen tilaluokkaan vaikuttavat näin ollen paitsi vedenlaatu, myös sen eliöstö ja ihmisen vesivarannoissa aiheuttamat muutokset ja rakenteet, kuten säännöstely ja padot. Hämeessä luokitusta varten tarkasteltiin yli 1 km²:n kokoiset järvet sekä joet, joiden valuma-alue on kooltaan yli 100 km². Lisäksi tarkasteltiin joitakin pienempiä vesistöjä.

Suomen ja koko EU:n tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien sekä päällys- ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Tyydyttävässä, välttävässä ja huonossa tilassa olevat vesistöt tulee lain mukaan saada hyvään tilaan viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

 

Kanta-Hämeessä paljon erinomaisia järviä

Kanta-Hämeessä erinomaiseksi luokiteltuja järviä ovat mm.  Hämeenlinnan Kuohijärvi, Iso-Roine, Mallinkaistenjärvi ja Renkajärvi, Janakkalan Jylisjärvi, Lopen Punelia, Hattulan Takajärvi sekä useat Tammelan järviylängön järvet.  Hyvään laatuluokkaan kuuluvat mm. Hämeenlinnan Nerosjärvi, Pääjärvi ja Alajärvi, Lopen Kaartjärvi sekä Tammelan Liesjärvi. Jokivesistä hyvässä tilassa ovat mm. Hämeenlinnan Renkajoki ja Lopen Kaartjoki.

Kanta-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä asutus- ja teollisuusjätevesien vaikutuspiirissä. Tällaisia vesistöjä on etenkin maakunnan lounaisosassa. Esimerkiksi Loimijoki, sen sivuhaara Jänhijoki ja Tammelan Pyhäjärvi ovat tyydyttävässä tilassa. Hämeenlinnan seudulla tyydyttävässä tai välttävässä tilassa ovat mm. Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä ja Vanajanselkä sekä Lopen Loppijärvi.

 

Salpausselkä jakaa Päijät-Hämeen

Suurin osa Päijät-Hämeen isoista järvistä on hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää vedenpinnan säännöstely, vaikka muiden tekijöiden perusteella tila olisi erinomainen. Tällaisia hyväksi luokiteltuja järviä ovat mm. Päijänne, Ruotsalainen ja Konnivesi. Orimattilan Pyhäjärvi on hyvässä tilassa ja Vesijärven Kajaanselän tilaluokka on noussut tyydyttävästä hyväksi. Erinomaisessa tilassa ovat mm. Heinolan Sonnanen ja Salajärvi sekä joukko pienempiä järviä Sysmän ja Heinolan rajaseudulla.

Salpausselän eteläpuolella useimmat luokitellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.  Porvoonjoki on tyydyttävässä tilassa, samoin kuin Porvoonjoen sivuhaara Palojoki. Järvistä mm. Mallusjärvi ja Villikkalanjärvi ovat välttävässä tilassa. Päijät-Hämeessäkin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä asutus- ja teollisuusjätevesien vaikutuspiirissä.

 

Hajakuormitus, säännöstely ja vanhat perkaukset heikentävät vesistöjen ekologista tilaa

Monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Hämeen pintavesien tilaa heikentävät mm. hajakuormitus, yhdyskuntajätevedet sekä vesistöjen perkaushistoria ja vaellusesteet. Ravinnekuormituksen vaikutukset näkyvät monissa vesistöissä mm. leväongelmina, happikatona, vesikasvillisuuden runsastumisena ja kalakantojen muuttumisena.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös yläpuolisen järven ekologista tilaa.  

 

Toimenpiteitä tarvitaan

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen. Vesistöjen tilan parantamisen ja hyvälaatuisten vesistöjen säilyttämisen kannalta on tärkeätä, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa alkaen kaavoituksesta ja maankäytöstä ulottuen yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan.

Tähän mennessä vesienhoitoa on toteutettu mm. tiukentamalla jätevedenpuhdistamojen päästörajoja, tekemällä vesiensuojelurakenteita (kosteikkoja, laskeutusaltaita ja ravinnesieppareita), kunnostamalla vesistöjä sekä lisäämällä neuvontaa. Monissa jokivesissä säännöstelypatoja on muutettu luonnonmukaisiksi kalan kulun mahdollistaviksi pohjapadoiksi. Esimerkiksi Renkajoesta on poistettu loputkin vaellusesteet kuluvalla vesienhoitokaudella.

Järvien ja jokien kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii toimia usein myös valuma-alueella. Jo tehtyjen toimien lisäksi tarvitaan paljon jatkotyötä. Uusien vesienhoitotoimien suunnittelu on parhaillaan käynnissä.

 

Vesien tilaluokitteluun voi tutustua tarkemmin Vesikartta-palvelun välityksellä.

Vesien tilakartta (ymparisto.fi)

 

Lisätietoja

Hydrobiologi Petri Horppila, puh. 0295 025 182, petri.horppila(at)ely-keskus.fi

Yksikön päällikkö Harri Mäkelä puh. 0295 025 207 harri.j.makela(at)ely-keskus.fi

 

Tiedotus

Kirsi Elomaa, puh. 0295 025 037, kirsi.elomaa(at)ely-keskus.fi