Pohjois-Savon talous- ja työllisyyskehitys jatkuvat hyvällä tasolla (Pohjois-Savo)

Kaikilla seuduilla näkyy tällä hetkellä myönteiset odotukset. Talouden ja työllisyyden kasvu ovat laaja-alaista ja kehitys koskee monia toimialoja. Uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys laskee. Kääntöpuolena hyvälle kasvukehitykselle on kasvava työvoiman saatavuusongelma, eli työnantajat eivät löydä sopivaa ja osaavia työntekijöitä. Nämä asiat käyvät ilmi 17.4.2018 julkaistusta alueelliset kehitysnäkymät -julkaisun Pohjois-Savon osuudesta.

 

Elinkeinoelämän näkymät valoisia

Maakunnan alueella ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan positiivisena. Vaikka tavaraviennin kovin kasvuvauhti on tasoittunut, investoinnit ja maailmankaupan positiivinen vire pitävät viennin kasvun edelleen hyvällä tasolla, tämän yhteydessä palveluviennin kasvu tukee kokonaisvientiä.

Asuntorakentaminen pysyy vielä tänä vuonna hyvällä tasolla ja matkailu on hyvässä kasvussa. Investointien taso pysyy vielä tänä vuonna suhteellisen korkeina. Investointeja tehdään pääasiassa tuotantomäärien kasvattamiseen ja teknologian hyödyntämiseen.  Asuntorakentaminen pitää rakennusinvestoinnit korkeina vielä tänä vuonna.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen yksikön päällikkö Jan Blomberg kertoo, että seutukunnilla on omat vahvuutensa. -Nyt kun monilla toimialoilla menee hyvin, tukee se koko maakunnan kasvua. Kuopiossa on suurimmat ja näkyvimmät investointisuunnitelmat. Mikäli kaikki suunnitelmat ja hankkeet toteutuvat, Kuopion seutukunta nousisi näkyvästi positiivisen rakennemuutoksen alueeksi, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, Blomberg arvioi.

 

Työttömyysaste laskee viime vuotta vahvemmin

Työttömyysasteen lasku on ollut viimeisen vuoden aikana varsin hidasta työllisyyden nopeasta kasvusta huolimatta. Tämä johtuu pääosin työvoiman tarjonnan lisääntymisestä, eli työmarkkinoille on tullut uusia aktiivisia työnhakijoita, joka näkyy työllisyysasteen nousuna. Yleisesti työllisyysaste on noussut nimenomaan ikääntyneemmissä ikäluokissa.

- Vahvan talouskasvun seurauksena työllisyyden kasvu on nopeutunut ja tänä vuonna työllisyys kasvaa edelleen vahvasti. Työllisyyden kasvaessa työttömien määrä laskee tänä vuonna selkeämmin ja työttömien määrä asettuu noin yhteentoista tuhanteen. Työttömyyden laskun ennakoidaan näkyvän kaikkien seutukuntien alueella. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän kehittyminen on suotuisaa, Blomberg ennustaa.

 

Työvoiman kysyntä kasvussa edelleen, mutta maltillisesti

Työmarkkinoilla on selvästi havaittavissa ala- ja tehtäväkohtaista pulaa osaamiseltaan sopivasta työvoimasta. Ammattien määrä, joissa on ollut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa, on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana ja tämä kehitystrendi jatkuu edelleen. Maakunnan kannalta erityisesti vientisektorin tärkeät työpaikat ovat kriittisiä täyttää, jotta työvoiman saatavuus ei rajoittaisi yritysten kasvua ja toimintaedellytyksiä vientisektorilla. Tällaisia aloja ovat muun muassa teknologiateollisuuden alalla (koneistajat, hitsaajat, levyseppähitsaajat, koneenasentajat).

Rakennusalalla työntekijätarvetta on esiintynyt erityisesti rakennusinsinööreistä ja sosiaali- ja terveysalalla sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista. Pula-ammatit ovat lisääntyneet ja niiden määrä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna.

Samaan aikaan työmarkkinoilla on edelleen runsaasti työntekijöitä, jotka ovat alityöllistettyjä tai osaamistaan vastaamattomissa tehtävissä. Työvoiman ja työn kohtaantoa voidaan edelleen parantaa muun muassa sopivalla työtä vastaavalla koulutuksella sekä työn ja työvoiman liikkuvuutta parantamalla.

 

Alueelliset kehitysnäkymät ovat työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Katsauksessa arvioidaan seutukuntien elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitysnäkymiä lyhyellä aikavälillä. Tavoitteena on myös nostaa esiin heikkoja signaaleja ja mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja, joiden toteutumisella voisi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia.

 

Liite:
Alueelliset kehitysnäkymät –katsaus löytyy kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
Pohjois-Savon osuus on luettavissa sivulta 209 eteenpäin.
TEMrap_11_2018_Alueelliset_kehitysnakymat.pdf (4.691Mt)

 

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Jan Blomberg, Pohjois-Savon ELY-keskus, jan.blomberg(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 6552