Navigointivalikko
Tiedotteet 2018

Katsaus Pirkanmaan vesien tilaan 2017 (Pirkanmaa)

Kesä 2017 jäi mieleen kylmähkönä ja varsin sateisena. Myös Pirkanmaan järvien levätilanne oli tavanomaista maltillisempi. Pirkanmaan järvistä 75 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa, joten parannettavaa on edelleen. Erilaisia vesien tilan kohentumista tavoittelevia yhteistyöhankkeita toteutettiin ja käynnistettiin vuoden 2017 aikana.

Talvi 2016- 2017 oli vähäluminen ja kevään lumien sulamisesta johtuvat tulvahuiput vesistöissä jäivät vähäiseksi, kuten tällä vuosituhannella on tapahtunut usein. Tavanomaista pienemmät keväiset virtaamat valuma-alueelta eivät myöskään kuljettaneet vesistöihin merkittävästi ravinteita. Järvien vedenpinnat ja pohjavesien korkeudet olivat jo ennestään keväällä matalalla ja tämän seurauksena alkukesän ja kesän sateet pidättyivät paljolti maaperään ja vesistöihin ei päätynyt silloinkaan reilusti ravinnekuormitusta.

- Kesäajan kokonaissademäärä oli jonkin verran keskimääräistä suurempi ja syksyn jatkuttua sateisena valumat kasvoivat selvästi ja kuormitus vesistöihin lisääntyi merkittävästi. Tämä näkyi typpi- ja fosforipitoisuuksien kasvuna, toteaa erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Sinilevätilanne oli maltillinen

Järvien rehevöitymisen kannalta merkittävimmän ravinteen fosforin sekä typpiravinteiden määrä oli kesällä tavallista alempi, mutta kuitenkin riittävä kasvattamaan leviä. Levien esiintyminen on riippuvainen ravinteiden määrästä ja vesien lämpötilasta, lisäksi tyyni sää mahdollistaa sinilevälauttojen syntymisen veden pinnalle.

- Vasta heinäkuun alun lämpöjakso toi ensimmäiset sinilevien massaesiintymät yleisille uimarannoille ja mökkeilijöiden kiusaksi. Viileähköjen säiden vuoksi levätilanne rauhoittui kuitenkin nopeasti alle normaalitason. Elokuun puolessa välissä sinileväesiintymät palasivat tavallista runsaampina ja vielä syyskuunkin lopussa sinileväesiintymiä oli yleisesti varsin paljon Pirkanmaalla, Bilaletdin jatkaa.

Sinilevätilannetta seurattiin Pirkanmaalla 39 havaintopaikalla kesäkuun alusta syyskuun loppuun saakka 18 viikon ajan. 12 seurantapaikalla ei havaittu lainkaan sinileviä koko seurantajakson aikana.  Merkittävistä kalakuolemista ei ilmoitettu Pirkanmaan ELY-keskukselle kuluneen vuoden aikana.

Maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto kuormittavat vesistöjä

Suurin osa Pirkanmaan pintavesistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Järvet ovat paremmassa kunnossa kuin joet. Pirkanmaan järvistä 75 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Joista vastaava luku on 53 %.

Pirkanmaan vesistöjen suurimmat kuormittajat ovat maatalous sekä pohjoisosissa lisäksi metsätalous ja turvetuotanto.  Pirkanmaan rehevöityneimmät vesistöalueet ovat Pyhäjärven ja Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin ja Jämijärven alueilla. Kulo-, Rauta- ja Liekoveden vesistöalueet ovat ekologiselta luokitukseltaan hyvässä tilassa, mutta tämä johtuu Näsijärvestä tulevasta vedestä, joka parantaa veden laatua sekoittuessaan Pyhäjärven eteläosan ravinteikkaaseen veteen.

- Kuormitusvaikutukset näkyvät pintavesissä eri lailla riippuen toimintojen alueellisesta sijoittumisesta ja luontaisista olosuhteista, kuten maaperän laadusta sekä järvien syvyyssuhteista ja laimenemisoloista, kertoo Bilaletdin.

Vesien tilaa parannetaan yhteistyöhankkeilla

Vuosittain Pirkanmaalla tehdään runsaasti erilaisia vesien tilan parantamiseen liittyviä hankkeita, joissa Pirkanmaan ELY-keskus on mukana koordinointiroolissa, yhteistyökumppanina tai myöntämässä rahoitusavustuksia.

- Vuonna 2017 Pirkanmaan ELY-keskus myönsi kaikkiaan 120 000 euroa avustuksia 18 eri kunnostushankkeelle, listaa Bilaletdin.

Laajempia ELY-keskuksen avauksia ovat vuonna 2017 käynnistyneet hankkeet "Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio2050" ja "Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä".

- Vesivisio on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesiemme ja koko vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Työtä tehdään yhteistyössä vesistöalueen sidosryhmien kanssa ja käydään vuoropuhelua siitä, millä tavoin eri tahot ovat valmiita edistämään vision tavoitteita, kertoo vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen.

Ikaalisten reitin hankkeella edistetään konkreettisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumista hankkeessa perustettavan kumppanuspohjaisen ja pysyvän vesienhoito-organisaation avulla. Organisaation jäseniksi on kaavailtu alueen toimijoita, paikallisia yhdistyksiä, kuntia kaupunkeja sekä viranomaisia.  

Laajempien hankkeiden lisäksi ELY-keskus tekee pienemmissä vesistökunnostushankkeissa tiivistä yhteistyötä paikallisten asianosastahojen, eri intressiryhmien ja alan toimijoiden kanssa hankkeiden käynnistämiseksi ja eteenpäin viemiseksi.

Lisätietoja:

www.ymparisto.fi:

Pintavesien tila Pirkanmaalla

Pohjavesien tila Pirkanmaalla

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio2050: www.ymparisto.fi/vesivisio2050

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä: www.ymparisto.fi/Ikaalistenreitti, https://www.facebook.com/Ikaalistenreitti/

Pirkanmaan ELY-keskus:

erikoistutkija Ämer Bilaletdin, puh. 0295 036 320 (vesien tila)

vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, puh. 0295 036 352 (vesivisio)

vesitalousasiantuntija Sami Moilanen, puh. 0295 036 358 (kunnostushankkeet)

sähköpostit: [email protected]


Alueellista tietoa