Hyytelösammaleläimen levinneisyyttä tutkitaan Pirkanmaalla ja Vuoksen vesistössä (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskus selvittää yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa hyytelösammaleläimen levinneisyyttä Pirkanmaalla ja Vuoksen vesistön alueella. Tavoitteena on selvittää hyytelösammaleläinten alkuperää ja levinneisyyttä sekä niiden mahdollisesti aiheuttamaa munuaistautiriskiä lohikaloille. 20.8. alkavalla viikolla kerätään vesinäytteitä Lempäälässä Toutosella ja Kirkkojärvellä sekä Saimaan kanavalla, Onkivedellä ja Haukivedellä.

- Tänä kesänä ilmoituksia hyytelösammaleläimistä on tullut runsaasti varsinkin Lempäälän alueelta. Ensimmäisen kerran lajia on havaittu Vuoksen vesistöalueella noin 10-15 vuotta sitten. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, kertoo vesiasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Jos havaitset hyytelösammaleläimen, toimi näin

Havaitessasi vedessä hyytelömäisen, läpikuultavan ryhelmäisen pallon, on kyseessä todennäköisesti hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica). Jotta asia varmistuu, Pirkanmaan ELY-keskus toivoo havainnoista kuvia sekä ilmoituksen vieraslajiportaaliin vieraslajit.fi. Sivustolla voit sijoittaa havaintopaikkasi kartalle sekä kuvata muutamalla sanalla esiintymää ja sen tarkempaa sijaintia.

Sammaleläinten torjunta on haasteellista, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita.

- Sammaleläimen lisääntymisen estämiseksi havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti.  Sammaleläinten esiintymistä voi myös yrittää vähentää poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia, jatkaa Mäkynen.

Lisäksi kalastusvälineiden, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, puhdistukseen toivotaan huolellisuutta, erityisesti niitä siirrettäessä vesistöstä toiseen. Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta, mutta ELY-keskus haluaa ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen leviämisen estämiseksi.

Eläimen tunnistamiseksi ohessa muutamia esimerkkejä eliöistä, joihin hyytelösammaleläimen voi sekoittaa.

Lisätietoja:

Pirkanmaan ELY-keskus:

• vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, puh. 0295 036 352, anne.makynen(at)ely-keskus.fi

Kuvia hyytelösammaleläimen näköisistä eliöistä:

Nostoc-sinileväyhdyskuntia. Kuva: vieraslajit.fi.

 

 

Ophrydium – ripsieläinyhdyskunta. Kuva: Eurik Balsyte-Ojakoski.

 

 

Sirvikkään munarykelmä: Kuva: Mari Johansson.

 

Kuvia hyytelösammaleläimestä:

Hyytelösammaleläin. Kuva: Annette Halonen-Hyssy. (Kuvaajatieto korjattu 18.6.2021).

 

Hyytelösammaleläin. Kuva: vieraslajit.fi.

 

Hyytelösammaleläin. Kuva: vieraslajit.fi.