Vesimäärät kasvussa Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)
Sateisen sään jatkuminen alkaa jo näkyä vedenkorkeuksissa ja suurina virtaamina myös isoissa vesistöissä. Kymijoen vesistöalueella vesien pinnat ovat nousseet marraskuun aikana ja virtaama lähestyy tulvarajaa myös Kymijoella. Vedenkorkeus Päijänteellä on NN+78,34, joka on 17 cm yli ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden. Päijänteen juoksutusta on juuri lisätty ja se on nyt 260 m3/s eli 90 m3/s suurempi kuin ajankohdan keskimääräinen juoksutus. Kymijoen virtaama joen alajuoksulla Inkeroisissa on 400–420 m3 sekunnissa ja tulee kasvamaan jonkin verran loppuviikon aikana.
Kuva: Ohijuoksutus Keltin voimalaitospadolla. Juha Pohjoisaho
Vesistöt ovat yleisesti koko Kaakkois-Suomen alueella keskimääräistä korkeammalla. Pohjois-Kymenlaaksossa Vuohijärvellä vedenpinta on yhä nousussa ja tällä hetkellä se on noin 30 cm keskimääräistä korkeammalla. Myös Ylä-Kivijärven vesi on ajankohtaan nähden noin 25 cm korkeammalla. Kivijärveltä lähtevän Valkealan reitin alaosan virtaama on kasvanut keskimääräiselle kevättulvatasolle 28 m3/s, mikä nostaa myös Rapo- ja Haukkajärven vedenkorkeuden varsin ylös.
Hiitolanjoen vesistöalueella vesimäärät ovat myös kasvaneet. Simpeleenjärven vedenkorkeus on 18 cm korkeammalla, joka vastaa keskimääräisen kevättulvan vedenkorkeutta.
Ennusteen mukaan sateinen sää on jatkumassa ja osa sateesta tulee lumena. Ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan loppuviikolla sää lauhtuu ja vesisateiden myötä nyt sataneet lumet sulavat. Lumen sulaminen ja jatkuvat sateet nostavat edelleen virtaamia lähipäivien aikana Kymijoella sekä koko Kaakkois-Suomen vesistöissä.
Vesitilanne saattaa muodostua vaikeaksi Kymijoen alajuoksulla, mikäli sateet alkutalven aikana jatkuvat runsaina ja talvella on pitkiä pakkasjaksoja. Tämän hetken ennusteen mukaan juoksutus Päijänteestä tulee pysymään suurena koko talven ajan. Kymijoen suuri virtaama ja mahdollinen pitkä pakkasjakso saattavat aiheuttaa hyydön muodostumista, mikä voi paikallisesti nostaa vedenkorkeuksia talven aikana.
Lisätietoja:
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi, p. 0295 029 260
Vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho, p. 0295 029 270