Tiedotteet 2017

Rapolan kartano suojeltiin (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

 

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.

Lisätietoja:

Pirkanmaan ELY-keskus, yliarkkitehti Leena Strandén, puh. 0295 036 385


Päivitetty