Hämeen leväseurantapaikoilla ei toistaiseksi sinilevähavaintoja (Häme)

Hämeen leväseurantapaikoissa muutoksia

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 13 seurantapaikkaa. Hämeenlinnan Tuuloksen Suolijärvi ja Jokioisten Rehtijärvi ovat jääneet pois seurannasta, mutta muut seurantapaikat ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki –verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin.

 

Ei vielä sinilevähavaintoja

Leväesiintymiä ei ole havaittu nousseen pintaan Hämeen seurantapaikoilla vielä alkukesästä. Yhtenä leväesiintymiä ehkäisevänä tekijänä on ollut tuulisuus, jonka ansiosta vanhenevat sinilevät eivät ole kohonneet vielä pintaan.

 

Sinilevät alkukesällä pinnan alla, voivat kohota vanhetessaan pintaan

Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei yleensä kesän alussa nähdä veden pinnalla. Sinilevät kykenevät alkukesällä kaasurakkuloidensa avulla pysyttelemään kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä syvemmällä.  Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä pääsee nousemaan kohti veden pintaa. Tällöin tuuli voi kuljettaa sinilevämassan suureltakin alueelta rantaan, mikä huomataan sinilevän massaesiintymisenä. Tuulisella säällä levä sekoittuu tasaisesti koko vesimassaan, jolloin ne eivät pääse nousemaan pintaan, eikä niitä huomata.

Vähäisemmän sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista ja tikkusista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevista pienistä levälautoista ja – kasaumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan keräytyy suurempi sinilevälautta tai -kasauma. Sinilevätilanne voi kuitenkin vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden vaikutuksesta.

 

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Sinilevien mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet pois rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestäkin levämäärästä.

 

Muidenkin järvien levänäytteitä tutkitaan

Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia muidenkin alueensa järvien haitallisista leväesiintymistä. Levämassasta otetaan näyte puhtaaseen lasi‑ tai muovipulloon. Näytteen määräksi riittää 1 dl, jos esiintymä on runsas. Suuresta vesimäärästä on vain haittaa. Näyte on säilytettävä viileässä ja lähetettävä nopeasti tutkittavaksi. Näytteen mukaan on laitettava näytteenottajan nimi ja mahdollisimman tarkka selostus näytteenottopaikasta ja -ajasta, koska ympäristökeskuksessa tieto rekisteröidään valtakunnalliseen levähaittarekisteriin. Myös näytteenottajan yhteystiedot ovat tarpeen jotta tälle voidaan kertoa tutkimustulokset.

 

Näytteitä voi lähettää postitse osoitteeseen Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 LAHTI tai

toimittaa käyntiosoitteeseen Kirkkokatu 12, 15140 LAHTI.

 

Lisätietoja

Ronja Jokirinne, Hämeen ELY-keskus, puh.0295 025 192, ronja.jokirinne(at)ely-keskus.fi

• Järviwiki