Tiedotteet 2017

Eri  kulkumuotojen välinen yhteispeli ja kestävä liikkuminen esillä liikenneturvallisuusfoorumissa (Kaakkois-Suomi)


Kaakkois-Suomen vuosittainen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Kouvolassa Kymen Paviljongissa 4.5.2017. Teemana oli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, haasteet sekä mahdollisuudet – kohti turvallisempaa liikkumista. Foorumissa perehdyttiin asiantuntijapuheenvuorojen saattelemana eri kulkumuotojen väliseen yhteispeliin ja kestävän liikkumisen edistämiseen. Tilaisuus kasasi yhteen lähes 70 alan asiantuntijaa, päättäjää ja yhteistyötahoa.



Foorumin puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jyrki Karhula, joka kertoi tienpitäjän roolin muuttuneen vuosien saatossa kohti vuorovaikutteisempaa kanssakäymistä muiden liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyöllä ja verkostomaisella toiminnalla saadaan hyvät käytännöt leviämään tehokkaimmin, sillä liikenneturvallisuus on parhaimmillaan tekoja - ei sanoja.

Osaa asettua toisen tienkäyttäjän asemaan

Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi johdatteli foorumiväen pohtimaan kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden vuorovaikutuksen erityispiirteitä ja haasteita. Sosiaalisesti taitava toiminta liikenteessä on Lammin mukaan prososiaalista, ennustettavaa ja emotionaalisesti hallittua. Vuorovaikutustilanteessa toisen tekemisen tulkinta, omat tavoitteet, toiminta ja toiminnasta saatu palaute johtavat pahimmillaan toistuvaan noidankehään. Tienkäyttäjien asenteet, opittu ja persoonallisuus ovatkin kaiken keskiössä ja vaikuttavat toimintaamme tien päällä.

Lammi nosti puheenvuorossaan esille myös klassisen attribuutiovirheen eli tulkinnan toisen tekemän asian syistä. - Muiden tekemiä mokia selitetään pahan kautta, omia paljon hellemmin, Lammi selitti. Vastakkainasettelun purkamiseksi sujuva ja selkeä liikenneympäristö on myönteisen vuorovaikutuksen kannalta otollinen. Lammin mukaan on tärkeää osata asettua toisen liikkujan ja kulkuneuvon asemaan, ja oma toiminta kannattaakin ottaa aina ensimmäisenä kriittiseen tarkasteluun.

Pyöräily on ratkaisu - toimivan infran suunnittelu vaatii yhteistyötä

WSP Finland Oy:n yksikön päällikkö, pyöräilytohtori Kalle Vaismaan mukaan pyöräily on ratkaisu moneen. Se parantaa liikenneturvallisuutta, on ympäristöystävällistä ja terveellistä sekä edullinen kulkumuoto. -Pyöräillessä voit nähdä ihmisiä kaduilla ja se on hyväksi niin sinulle, muille kuin koko kaupungillekin, Vaismaa summasi. Kaiken perustana on suunnittelu ja toimiva fyysinen infra, jonka myötä kestävä kaupunkiliikenne joko nousee tai kaatuu.

Pyöräilyverkon tärkeyttä korosti omassa puheenvuorossaan myös Pyöräliiton hallituksen jäsen Marjut Ollitervo, joka nosti esille hollantilaisen kansanviisauden: "Think car, plan for bicykle". Pyöräilyn turvallisuuden ongelmana ovat Ollitervon mukaan mm. liittymien geometria, pyöräteille harkitsemattomasti sijoitetut liikennemerkkitolpat (=sivueste), korkeat reunakivet, tien kunto sekä keväisin talven jäljiltä pyöräteillä olevat hiekoitushiekat.

Kaakkois-Suomen kunnista Lappeenranta on edistänyt pyöräilyä merkittävästi ja se valittiinkin Pyöräilykuntien verkoston toimesta vuoden 2015 Suomen pyöräilykaupungiksi. Kaupungin tekninen johtaja Pasi Leimi kertoi pitkäjänteisen työn taustoista, joita ovat olleet mm. pyöräilyn edistämisen työryhmä, pyöräilyn huomioiminen kaavoituksessa, liikenne-ennusteet ja erilaiset suunnitelmat sekä konkreettiset toimenpiteet (esim. viitoitus, korkeiden reunakivien jyrsintä ja talvikunnossapidon tehostaminen). Leimi nosti tärkeäksi myös Lappeenrannan Pyöräilijöiden kanssa tehtävän yhteistyön ja heidän ammattitaitonsa hyödyntämisen jo suunnitelmien tekovaiheessa. Liikenneturvallisuus Lappeenrannassa on parantanut ja kaupunki jatkaa työtä pyöräilyn edistämiseksi.

Erilaiset järjestöt ja verkostot aktiivisina toimijoina

Lappeenrannan Pyöräilijöiden Matti Pesu ja Tomi Lapinlampi kertoivat pyöräjärjestön mahdollisuuksista vaikuttaa niin arkipyöräilyyn kuin pyöräilyverkkoon ja sen suunnitteluun. Pyöräilyintoa ja -tietoisuutta on lisätty mm. Pyöräily Lappeenrannassa -blogilla, sittemmin I Cycle Lappeenranta -kampanjalla ja erilaisilla tempauksilla sekä kehittämishankkeilla. Vapaaehtoisvoimin on toteutettu mm. Pump track -rata ja tehty koulujen pyöräilyselvityksiä (sis. ohjeistuksia koululle ja opettajille sekä toimenpide-ehdotukset tekniselle toimelle). Pesun ja Lapinlammen mukaan pyöräilyn edistäminen tehostaa koko liikennejärjestelmää.

Kouvolan kaupungin vs. ympäristösuunnittelija Marleena Naukkarinen kertoi, kuinka kestävän kehityksen verkostotoimijat voivat yhdessä olla edistämässä kävelyä ja pyöräilyä. Vuosien saatossa on järjestetty erilaista toimintaa ja tempauksia niin Liikkujan ja Pyöräilijän viikoilla kuin Autottomankin päivänä (mm. fillariaamupala, tietoiskut, halvat bussimatkat, heijastimien kierrätys tavaranvaihtopäivillä jne.). Talkoohenki on Naukkarisen mukaan avainasemassa, sillä toimintaa tehdä pienellä budjetilla.

Kävely ja pyöräily yhteydessä terveyteen - myös lapset tulisi saada liikkumaan

Motiva Oy:n asiantuntija Sara Lukkarinen nosti esille monta hyvää syytä, miksi työnantajan kannattaa rohkaista kestävään liikkumiseen: Työhyvinvointi lisääntyy, työntekijän terveys paranee ja sairaspoissaolot vähentyvät. Tutkimusten mukaan 2-3 kertaa viikossa liikkuvilla on vähemmän sairaspoissaoloja kuin kerran viikossa liikkuvilla ja säännöllinen pyöräily vähentää kuoleman riskiä sekä riskiä sairastua syöpiin ja sydänsairauksiin.

Työikäisten ohella liikkuminen on tärkeää myös lapsille ja ikäihmisille. Projektipäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta kertoi, että pyöräilymyönteinen kulttuuri, turvallinen infra ja liikenteessä liikkumisen taitojen opettaminen ovat keskeisessä asemassa lasten pyöräilyn lisäämiseksi. Ojäjärven mukaan koulut voivat tukea pyöräilyä mm. seuraavin keinoin: 1.-2. luokkalaisten pyöräilykieltojen purkaminen, saattoliikennejärjestelyt (autoton vyöhyke koulujen lähiympäristöön), yhteiskäyttöpyörät, hyvä pyöräpysäköinti ja 30 km/h rajoitukset koulujen läheisyyteen.

Uudet sähköiset liikkumisvälineet - leluja vaiko varteenotettavia kulkuneuvoja?

Kevyistä sähköajoneuvoista ja kävelyä avustavista laitteista tuli laillisia kulkuvälineitä tieliikenteessä 1.1.2016. Johtaja asiantuntija Jussi Pohjonen Trafista kertoi näkemyksiä ja kokemuksia laitteiden lisääntyneestä käytöstä. - Ovatko laitteet leluja vai varteenotettavia kulkuneuvoja, mietti Pohjonen todeten, että ne ovat tuoneet mukanaan sekä uhkia että mahdollisuuksia. Sähköiset liikkumisvälineet ovat vaihtoehto yksityisautoilulle ja tukevat julkista liikennettä. Ne ovat myös kompaktin kokoisia eikä niiden kanssa tule pysäköintiongelmaa. Laitteiden käyttökausi on Suomen oloissa kuitenkin rajallinen, ja sekaannusta saattavat aiheuttaa myös vastuut onnettomuustilanteissa sekä väistämissääntöjen tulkinta ja nopeuserot esim. jalankulkijoihin verrattuna.

Seminaariin osallistuneet pääsivät tilaisuuden lopuksi kokeilemaan sähköistä potkulautaa, segwaytä ja leijulautaa. Liikenneturva esitteli virtuaalilaseja, joilla pääsi virtuaalifillaroimaan ja harjoittelemaan todellisia liikennetilanteita.



         

Foorumin esitykset ja muut aineistot ovat nähtävissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivuilta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kaakkois-suomi-liikenneturvallisuusfoorumit

Lisätietoja: Liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, puh. 0295 029 385


Päivitetty