Tiedotteet 2016

Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon TE-toimiston lausunto maakuntauudistusta koskevista lakiesityksistä (Etelä-Savo)

Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savo TE-toimisto antoivat lausunnon maakuntauudistusta koskevista lakiesityksistä. Lausunnossa todetaan, että lakiluonnokset ovat monelta osin vielä varsin luonnosas­teella ja puutteellisia. 

Lausunnossa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:

• Maakuntalain tarkoitukseksi pitäisi asettaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys.
• Kasvupalvelujen tulee näkyä maakuntalaissa omana tehtä­väalanaan.
• Tehtävien järjestäminen ja tilaaminen tulisi olla selkeästi maakunnan tehtävä ja palveluiden tuotta­minen palvelulaitoksen ja muiden tuottajien tehtävä.
• EU-osarahoitteisten rahastojen toteutuksen edellyttämä tehtävien eriyttäminen edellyttää riittäviä henkilöresursseja läpi rahoitusprosessin. Resurssien turvaamiseksi maakuntien tulee tehdä keskinäisiä yhteistyösopimuksia.
• Julkisiin yritys-, työ- ja elinkeinopalveluihin liittyvää asiakaspalvelua sekä sähköisen asioinnin tu­kea tarjotaan jatkossakin valtakunnallisesti keskitetysti.
• Muissa kuin sote -tehtävissä rahoituksen tulee perustua palvelujen tarvetta ja tuotantoa kuvaaviin tekijöi­hin.

Maakuntalain tarkoituksena todetaan olevan muun muassa maakunnan kehittämisen ja sen toiminnan suun­nitelmalli­suuden ja taloudellisen kestävyyden edistäminen. ELY-keskuksen ja TE-toimiston mielestä taloudellinen kestävyys ei ole riit­tävä, vaan tavoitteena tulisi olla ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäminen maakun­nassa.

Maakuntalain tehtäväalat koostuvat hyvin eritasoisista tehtävistä/tehtäväkokonaisuuksista ja niiden esittä­misen tarkkuutta ja tapaa olisi tasapainotettava. Kasvupalvelut –termiä ei mainita maakuntalakiluonnok­sessa lainkaan, vaikka kasvupalvelun ja aluekehittämisen säädösvalmistelu on jo pitkällä ja toiminta koskee suurta kokonaisuutta maakunnan tehtäväkentässä. Kasvupalvelut tulisi näkyä maakuntalaissa omana tehtä­väalaan.

ELY-keskuksen ja TE-toimiston näkemyksen mukaan hallintopäätökset - mukaan lukien rahoituspäätökset - tulee jatkossakin tehdä viranomaispäätöksinä eikä järjestäjä – tuottaja –malli ole toimiva malli hallintopäätöksiä tehtäessä.

Maakuntalaissa on erotettu tehtävien järjestäminen ja palveluiden tuottaminen. Tehtävien hoidon järjestä­minen ja järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden järjestäminen tulisi määritellä selkeämmin. Myös maakunnan palvelulaitoksen asema jää epäselväksi. ELY-keskuksen ja TE-toimiston mielestä tehtävien järjestäminen ja tilaaminen tulisi olla selkeästi maakunnan tehtävä ja palveluiden tuotta­minen palvelulaitoksen ja muiden tuottajien tehtävä. Olisi huolehdittava, että ei pääsisi syntymään tilannetta, jossa palvelulaitos toimisi palvelutuotta­jana ja myös palvelujen tilaajana muulta tuottajalta, jolloin siitä muodostuisi epätarkoituksenmukainen jär­jestäjä-tuottaja/ tilaaja-tuottaja kokonaisuus.

Lakiluonnoksen 85 §:n mukaan maakuntavaltuuston on annettava toimivalta viranhaltijalle laissa tai asetuk­sessa säädetyssä lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevassa asiassa. Luettelo tulee tar­kistaa substanssilainsäädännön pohjalta ja siihen on lisättävä myös muita julkisia hallintotehtäviä kuten harkinnanvaraisia tukia koskevia asioita.

Maakuntien yhteistyötä koskevien säädösten on mahdollistettava hyvin eritasoinen yhteistyö maakuntien kesken. EU-osarahoitteisten rahastojen toteutuksen edellyttämä tehtävien eriyttäminen edellyttää riittäviä henkilöresursseja läpi rahoitusprosessin (päätöksenteko, maksatus ja valvonta ja jälkiseuraamukset). Riittä­vien resurssien turvaamiseksi maakuntien tulee tehdä keskinäisiä yhteistyösopimuksia. Nykyiset ELY-kes­kusten tehtävien keskittämiset antavat hyvän pohjan maakuntien välisen yhteistyön kehittämiselle viran­omaistehtävissä myös jatkossa.

Nykyaikainen palveluarkkitehtuuri koostuu sähköisestä asioinnista ja verkkopalveluista, keskitetystä asia­kasneuvonnasta sekä toimipaikkojen antamasta palvelusta. Keskittämisistä saatuja toiminnallisia ja talou­dellisia hyötyjä ei pitäisi hukata tässä uudistuksessa. Tämän vuoksi ELY-keskus ja TE-toimisto esittävät maakuntalaissa todetta­vaksi, että julkisiin yritys-, työ- ja elinkeinopalveluihin liittyvää asiakaspalvelua sekä sähköisen asioinnin tu­kea tarjotaan jatkossakin valtakunnallisesti keskitetysti (omana palvelukeskuksena, yhdistettynä muun pal­velukeskuksen yhteyteen tai maakuntien yhteisenä palveluna). Maakuntien palvelutuotanto tarvitsee tuekseen yhteisesti tuotetun sähköisen asioinnin, verkkopalvelun ja asiakasneuvonnan, näiden rooli ja merkitys vaihtelee eri tehtävissä ja palveluissa.  Maakuntien palveluiden kehittämisvastuut on sovittava ohjaavien tahojen, maakuntien ja maakuntien palvelukeskusten kesken.

Muissa kuin sote -tehtävissä rahoituksen tulee perustua palvelujen tarvetta ja tuotantoa kuvaaviin tekijöi­hin. ELY-keskuksissa noin 25 avainsuoritteeseen käytetään selvästi yli puolet resursseista. Maakuntien eri­koistuminen voidaan ottaa huomioon palvelutarpeeseen ja palvelutuotantoon perustuvassa rahoituksessa. Maakuntien rahoituksessa olisi myös otettava huomioon alueen erityisolosuhteet; muun muassa harva asutus, pitkät välimatkat, vesistöisyys, metsäisyys, alempiasteisten teiden suuri osuus ja huono kunto. Maakuntien rahoi­tuksen jaossa tulisi painottaa myös sitä todellista ihmismäärää, joka eri vuodenaikoina ja keskimäärin vuo­dessa on maakunnan palveluja käyttämässä – alueen vakituiset asukkaat, mökkiläiset ja matkailijat mukaan lukien.

Lisätietoja:      

Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 153, pekka.j.hakkinen(at)ely-keskus.fi
Johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 162, juha.pulliainen(at)ely-keskus.fi
Johtaja Sirkka Rytkönen, Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 123, sirkka.rytkonen(at)te-toimisto.fi