Tiedotteet 2015

Vesienhoitotyö jatkuu - valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016-2021 (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Vesistöjen tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa, pitkäjänteisyyttä - ja hyvää suunnittelua. Valtioneuvosto hyväksyi 3.12. vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman. Suunnitelmat on valmisteltu laaja-alaisena eri viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten yhteistyönä.

Vuoksen vesienhoidon vesienhoitosuunnitelmassa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten vesien tilaa aiotaan vuosina 2016-2021 parantaa. Toimenpiteet kuvataan tarkemmin Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa.

Päästöjä vähennetään, elinympäristöjä kunnostetaan

Vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila. Vaikka vedet ovat Pohjois-Karjalassa pääosin hyvässä tilassa, parantamistoimia tarvitaan monin paikoin. Luokitellusta järvipinta-alasta 92 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 8 % hyvää huonommassa tilassa. Jokimuodostumissa tila on hieman heikompi, 78 % vähintään hyvässä ja 22 % hyvää huonommassa tilassa.

Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot, kaivannaisteollisuus ja turvetuotanto.  Vesienhoidon painopistealueita ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Alueilla sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä.

Rehevöitymisen vähentämisessä keskeinen toimenpide on erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman pienentäminen. Yhdyskuntien, turvetuotannon ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan esitetään toimenpiteitä, kuten myös kunnostustoimia rehevöityneiden järvien ja lintuvesien tilan kohentamiseksi. Pohjois-Karjalassa on jo käynnissä useita hankkeita, mm. Tohmajärven, Jukajärven sekä Polvijärven ja Viinijoen valuma-alueilla. Onkamojärvillä jatkuvat jo pitkälle edenneet kunnostustoimet.  Myös Höytiäisen pohjoisosien lahtialueiden rehevöitymisen hillitsemiseksi etsitään keinoja.

Kuormituksen lisäksi rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset, ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään mm. elinympäristökunnostuksia ja kalojen kulkua helpottavia toimia. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu, ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti vaellusesteet ovat vaikuttaneet kalastoon. Toimenpiteet Saimaan järvilohen elinolojen parantamiseksi ja luonnonkierron palauttamiseksi ovat käynnissä ja jatkuvat myös tulevina vuosina.

Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Kontiolahden Lykynlammen sekä Ilomantsin Sonkajan I-luokan pohjavesialueet ovat riskialueita niissä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Pohjois-Karjalassa on lisäksi selvityskohteita, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riski- ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat, joihin sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta. Tärkeitä toimenpiteitä ovat myös pilaantuneiden maa-alueiden ja maa-ainesottoalueiden kunnostaminen, pohjavesisuojausten rakentaminen sekä pohjaveden tilan seuranta.

Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa, rahaa ja yhteistyötä

Kaikki voivat osallistua työhön vesien hyväksi ja vesien hyvästä tilasta hyötyy jokainen. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin työtä. Julkinen hallinto edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella ja rahoitusta suuntaamalla.

Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti. Hoitotoimia on siten arvioitava ja jatkettava vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma ovat luettavissa sähköisesti osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin ja ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä.

• www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala (Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma)
• www.ymparisto.fi/vesienhoito
• http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta (pintavesien tila)

Lisätietoja

Vesienhoidon johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 0295 026 204, paula.mononen(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, puh. 0295 026 196, tiina.kaki(at)ely-keskus.fi
Ympäristöasiantuntija Panu Ranta, puh. 0295 026 220 (pohjavedet), panu.ranta(at)ely-keskus.fi