Tiedotteet 2015

Vesienhoidon suunnitelmat päivitetty - puhtaat vedet vaativat tekoja (Etelä-Savon ELY-keskus)

Puhtaat vedet ja eliöstöltään rikas vesiympäristö takaavat turvalliset juoma- ja uimavedet ja hyvät kalavedet. Hyvästä veden laadusta hyötyvät niin alueen asukkaat kuin elinkeinotkin. Vesien tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä ja hyvää suunnittelua. Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman.

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyönä eri viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa myös vesienhoidon toimenpideohjelmat, joissa on tarkemmin esitetty vesien tilaa, niihin kohdistuvia riskejä sekä suunniteltuja toimenpiteitä. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saada Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien tila vähintään hyväksi. Samalla tilaltaan erinomaisten ja hyvien vesien tila ei saa huonontua.

Hajakuormituksen hallintaan toimenpiteitä pintavesissä ja niiden valuma-alueilla

Valtaosa Etelä-Savon pintavesistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään tai välttävään tilaluokkaan kuuluu vajaat 10 % järvipinta-alasta ja noin viidennes jokipituudesta. Keskeisimmät vesien tilaa heikentävät tekijät ovat veden rehevöitymistä aiheuttava maatalouden, metsätalouden ja haja-asutuksen aiheuttama hajakuormitus sekä yhdyskuntien, turvetuotannon ja teollisuuden pistekuormitus. Hajakuormituksen vähentämiseksi toimenpideohjelmassa on esitetty monipuolisia maa- ja metsätaloutta sekä haja- ja loma-asutusta koskevia vesiensuojelutoimia. Myös pistemäisten kuormittajien päästöjen nykyistä parempaa hallintaa tarvitaan monissa vesistöissä.

Poistokalastuksen ja muun järvikunnostuksen toteutusta esitetään erityisesti rehevöitymisen vaivaamille kohteille. Kalojen nousuesteet ja uomien perkaukset heikentävät paikoin virtavesien ekologista tilaa. Virtavesikunnostuksilla sekä luomalla vaellusyhteyksiä kaloilla on mahdollisuus saada esteetön kulku yläpuolisten joki- ja järvialueiden lisääntymis- ja elinalueille.

Pohjavesien suojelu edellyttää useita toimenpiteitä

Pohjavesien tila Etelä-Savossa on yleisesti hyvä. Kemiallisesti huonossa tilassa on seitsemän pohjavesialuetta, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät laatunormin. Toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville riskipohjavesialueille, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä. Pääasiallisina pohjavesien tila riskitekijöinä voidaan pitää pilaantuneita maita, liikennettä ja pohjavesille haitallisia aineita käsittelevää yritystoimintaa. Pohjavesialueiden tilan säilyttäminen hyvänä ja parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten pilaantuneen maaperän kunnostuksia, vanhoja maa-ainestenottoalueiden kunnostuksia ja tiesuolan käytön rajoituksia. Lainsäädäntöä noudattamalla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa. Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan edistää pohjavesien suojelua.

Alueelliset ryhmät edistävät toimenpiteiden toteutusta Etelä-Savossa

Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä seuraa vesienhoidon suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Alueelliset toimintaryhmät edistävät maakunnassa vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista. Vesiensuojeluhankkeita suunnitellaan ja toteutetaan muun muassa Kyyvedellä, Pieksänjärvellä, Joroisselällä sekä Puruvedellä. Mikkelin seudulla vesiensuojelun painopistealueita ovat muun muassa Mikkelin alapuolisella Saimaa ja Puulavesi. Pohjavesien suojelusuunnitelmat on tehty lähes kaikille merkittäville pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden edistämistä varten on perustettu seurantaryhmiä. Seurantaryhmät on perustettu tähän mennessä Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen seuduille, Joroisiin, Juva-Rantasalmi-Sulkava –kuntien alueelle ja erikseen Joroisten ja Pieksämäen Tervaruukinsalon pohjavesialueelle. Toimintaryhmien verkkosivuille on koottu keskeiset pinta- ja pohjavesien hoitoa koskevat suunnitelmat, selvitykset ja toimintasuunnitelmat. Linkki verkkosivuille löytyy tiedotteen lopusta.

Vesienhoito vaatii pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja rahaa

Kaikki voivat osallistua työhön vesien hyväksi ja vesien hyvästä tilasta hyötyy jokainen. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjen työtä. Julkinen hallinto voi edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella, tutkimuksella ja rahoitusta suuntaamalla. Kansallisten toimien lisäksi tarvitaan myös EU:n toimia ja rahoitusta. Toimenpiteiden vaikutukset pinta- ja pohjavesissä näkyvät usein viiveellä. Hoitotoimia on siten arvioitava ja jatkettava vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

• Kuulutus (Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue)
   
• Ympäristöministeriön tiedote 3.12.2015

• Vaikuta vesiin (Etelä-Savoa koskevat Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 

• Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

• Etelä-Savon vesienhoito -blogi (Vesienhoidon toteutus Etelä-Savossa, toimintaryhmät) 

• Vesikartta (Vesienhoidon karttapalvelu) 

• Oiva (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille)  

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 209
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192
Pohjavesiasiantuntija Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 221

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi